Kivirakentajat peräävät ympäristöministeriöltä aidosti vaikuttavia toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan

Ympäristöministeriö julkaisi 8.9.2020 määrälliset tavoitteensa puurakentamisen markkinaosuudelle julkisessa rakentamisessa. Luvut ovat pysäyttäviä: esimerkiksi asuinkerrostaloissa ministeriö kaavailee markkinaosuuden yli 15-kertaistamista nykytilanteesta vain viidessä vuodessa.

Artikkeli | Tia Härkönen 11.9.2020

Rakennustuoteteollisuus RTT:n Kivirakentajien edustajat Jussi Mattila ja Tiina Kaskiaro pitävät ministeriön tavoitteita käsittämättöminä.

”Ministeriön tavoitteet ovat päätähuimaavat, teollista toimintaa tunteva voisi sanoa jopa räikeän epärealistiset. Minkään alan tuotantokapasiteettia ei ole mahdollista moninkertaistaa vain muutamassa vuodessa”, Jussi Mattila toteaa.

Jos laadusta halutaan pitää kiinni, kaikille rakennuskohteille pitää myös löytää ammattitaitoiset suunnittelijat ja toteuttajat. Mistä kaikki nämä ammattilaiset saadaan, sitä ei ministeriö kerro.

”Voimakkaan kasvun tiedetään usein heikentävän lopputuloksen laatua. Nyt valtiovalta tavoittelee kasvua, jonkalaista ei ole luultavasti nähty rakentamisessa koskaan. Tosin eipä ympäristöministeriön strategia 2018 sisälläkään edes mainintaa rakentamisen laadusta”, Mattila huomauttaa.

Ympäristöministeriö perustelee julkisen puurakentamisen voimakasta lisäämistä ilmastosyillä. Mattila ja Kaskiaro haastavat näkemyksen ja peräänkuuluttavat faktoja.

”Väittäessään puurakentamista tehokkaaksi keinoksi torjua ilmastonmuutosta ministeriö ei ole noteerannut asiasta käytettävissä olevaa faktatietoa, esimerkiksi vastajulkaistua puu- ja betonirakentamisen selvitystä Helsingin Kuninkaantammesta. Sen tulosten perusteella voi todeta, että puurakentaminen on äärimmäisen tehotonta ja kallista ilmastonmuutoksen torjuntaa. Säästetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tulee noin 2.500 €, kun se ostetuissa YK:n hyväksymissä päästökompensaatioissa ja EU:n virallisessa päästökaupassa liikkuu muutamasta eurosta tasolle 30 € per hiilidioksiditonni”, Tiina Kaskiaro toteaa. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää ministeriön luiskahtamista yhden materiaalin puolestapuhujaksi, Kaskiaro jatkaa.

Puurakentamisen tehottomuudesta ilmastonmuutoksen torjunnassa kertoo Mattilan ja Kaskiaron mukaan se, että vaikka puolet kaikesta kerrostalorakentamisesta muutettaisiin saman tien puurakentamiseksi, Suomen ilmastopäästöt pienenisivät alle 0,3 %.

”Fiksusti toimivassa yhteiskunnassa poliitikot asettavat lopputulokselle tavoitteet, ja elinkeinoelämä pyrkii löytämään tehokkaimmat keinot niiden saavuttamiseen. Nyt ministeriö on päättänyt edistää valtion tuella kalliin ja ilmaston kannalta tehottoman ratkaisun yleistymistä. Ministeriön tavoitteiden toteutuminen edes puolittainkin aiheuttaa käsittämättömän suuren markkinahäiriön rakentamisen koko toimialalle. Se on myös omiaan vaikeuttamaan tehokkaita päästövähennystoimia edistävien investointien toteuttamista”, Mattila ja Kaskiaro toteavat.

”Etenkin vallitsevassa taloustilanteessa ministeriön toivoisi tekevän kustannustehokkaita toimia myös ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen.”

Lisätietoja:

Jussi Mattila, toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry
puh. 040 063 7224
jussi.mattila@rakennusteollisuus.fi

Tiina Kaskiaro, tuoteryhmäpäällikkö, Rakennustuoteteollisuus RTT ry
puh. 050 466 0297
tiina.kaskiaro@rakennusteollisuus.fi