Hallituksen kehysriihi on yhtä varma kevään merkki kuin leskenlehdet ja muuttomatkoiltaan palaavat linnut. Huhtikuun puolivälissä järjestettävästä riihestä odotetaan poliittisesti hankalaa, sillä jo aiemmin päätettyjen kuuden miljardin euron sopeutusten lisäksi sopeutustarpeen on kerrottu olevan vielä kolme miljardia. Tiettävästi pöydällä ovat sekä erilaiset menoleikkaukset että veronkorotukset, ja eläkeiän nostoakin on väläytelty julkisuudessa.
Vaikka ymmärrys sopeutuksen tarpeesta lienee hallituksella yhteinen, eri hallituspuolueiden näkemykset säästökohteista tuskin ovat kaikilta osin samat. Ulkopuolista painetta ovat jo etukäteen tuoneet pitkät poliittiset lakot sekä oppositio, joka roolinsa mukaisesti haastaa hallituksen linjaa. Helppoja ratkaisuja ei ole olemassa, mutta tekemättä jättäminenkään ei ole vaihtoehto.
Uutissuomalaisen gallupin mukaan kansalaisten mielipiteet sopeutustoimista jakautuvat kahtia: 44 prosenttia kannattaa niitä ja yhtä suuri osa vastustaa. Sopeutustoimien kannatus on noussut vuoden takaisesta mittauksesta, mikä kertonee, että yhä useampi suomalainen pitää julkisen talouden tilaa huolestuttavana ja näkee sopeutuksen välttämättömänä.
Rakennusala on viimeisen vuoden aikana kärsinyt erityisen voimakkaasti talouden heikosta tilasta, nousseista koroista ja kuluttajien heikentyneestä luottamuksesta tulevaisuuteen. Kivirakentamisen tuoteteollisuuden näkökulmasta onkin elintärkeää, ettei hallitus tee sellaisia päätöksiä, jotka entisestään voisivat syventää tätä ahdinkoa. Ala tarvitsee päinvastoin kaiken mahdollisen tuen, jotta yritykset selviytyisivät yli vaikeiden aikojen ja pystyisivät työllistämään ihmisiä, ylläpitäen näin osaltaan hyvinvointia ja vakautta yhteiskunnassa.
Uusien asuntojen tarvekaan ei ole kadonnut minnekään. Muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu, ehkä jopa kiihtyen. Ja vaikka tällä haavaa myymättömiä asuntoja onkin hetkellisesti runsaasti, kohta tarvitaan taas uusia lisää, jotta kasvukeskukset voivat tarjota asuntoja sinne muuttaville. On kullanarvoista, että meillä olisi suhdanteen taas kääntyessä sellaisessa taloudellisessa kunnossa olevia yrityksiä, että ne voisivat saada hankkeisiinsa rahoituksen. Tämän hallitus on aiemmilla toimillaan onneksi osoittanut ymmärtävänsä.
Olisi tärkeää, että kehysriihen päätökset, vaikeatkin, pystyttäisiin perustelemaan kansalaisille ymmärrettävästi ja siten, että ne eivät nakertaisi horjunutta tulevaisuudenuskoa entisestään. Yhteinen tilannekuva ja luottamus siihen, että päätettävät toimet todella palvelevat julkisen talouden kehitystä, ovat keskeisessä roolissa silloin kun toivotaan kansalaisilta tukea heidän arkeensa kenties hyvinkin konkreettisesti vaikuttaville päätöksille.
Hallituksen tehtävä ei ole helppo. Toivotammekin kehysriiheen osallistuville puolueille rakentavaa otetta ja viisautta tehdä päätöksiä, jotka pitemmällä aikavälillä edistävät koko yhteiskunnan hyvinvointia.
