Kaikki ovat kuulleet tarinoita suomalaisista homekouluista ja -sairaaloista. Ne ovat kuitenkin harvinaisia poikkeustapauksia, sillä valtaosa suomalaisista rakennusprojekteista onnistuu erittäin hyvin. Ilmanvaihdon ja sisäilman osalta Suomea voidaan pitää maailman mallimaana.
– Meillä eivät oppilaat istu kouluissa kaikki päällysvaatteet päällä luokkahuoneissa, kun luokan ikkunat on ollut pakko avata selälleen koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Oikein mitoitettu ja raikkaaseen tuloilmaan perustuva ilmanvaihto varmistaa puhtaan sisäilman sekä monissa Suomen kouluissa että sairaaloissa, toteaa talotekniikan teollisuusprofessori Piia Sormunen Tampereen yliopistosta. Hänen mielestään Suomessa on paljon ilmanvaihtoon liittyvää osaamista, jolle olisi luultavasti kysyntää myös globaalisti.
Vikkelä virus ei tykkää tehokkaasta ilmanvaihdosta
Tampereen yliopiston ja ammattikorkeakoulun Licence to Breathe -tutkimushankkeen mukaan toimiva ilmanvaihto vähentää merkittävästi koronavirusta sisältävien pisaroiden ja aerosolihiukkasten pitoisuutta ilmassa ja pienentää siten infektioriskiä.
– Suomi on selvinnyt koronapandemiasta suhteellisen hyvin verrattuna globaaliin tilanteeseen. Suomen puhtaaseen tuloilmaan perustuvat ilmanvaihtomääräykset ovat maailman tiukimpia. Nyt osana hallituksen EXIT-strategiaa on aika tarttua toimeen tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseksi. Elämme vielä etsikkoaikaa, kun koronakriisi on vielä päällä. Olisi syytä valmistautua jo syksyyn, jolloin ihmiset palaavat työpaikoilleen, huomauttaa tutkimushankkeen johtaja Sormunen.
Covid-19 -tautia aiheuttava Sars-CoV-2 -virus on todettu vikkeläksi ja muuntautumiskykyiseksi, joten sisätilojen tartuntariskit on pyrittävä torjumaan jo ennakolta.
– Koronan torjuntaan kehitetyt keinot tulevat auttamaan myös muiden tartuntatautien leviämistä, muistuttaa hankkeessa mukana ollut professori Pekka Nuorti.
Älykkäämpi ympäristö tuottaa vastuullisemman ja turvallisemman käyttäjäkokemuksen
Sormusen mielestä kiinteistöalalla olisi nyt hyvä mahdollisuus luoda uudet käytöskoodit turvallisuudelle. Kiinteistöliiketoiminta on voimakkaassa muutoksessa, eikä paluuta vanhaan enää ole. Korona sai aikaan digiloikan, jota alalla on odotettu jo vuosikymmeniä. Aikaisempaa älykkäämmin rakennetulla ympäristöllä on mahdollisuus tarjota käyttäjilleen vastuullisempi ja turvallisempi käyttäjäkokemus.
– Tutkimushankkeessa luodut skenaariot ja mallit auttavat tulevaisuuden työympäristöstrategioiden, resilienttien työympäristöjen sekä turvallisen työntekijäkokemuksen jäsentämisessä. Turvallinen käyttäjäkokemus on tilan ja vastuullisen käyttäjän yhteistyön summa, sanoo Licence to Breathe -tutkimushankkeessa mukana oleva dosentti Suvi Nenonen.
Sormusen mukaan on selvä, että moni asia tulee muuttumaan koronakriisin seurauksena. Kukaan ei esimerkiksi tiedä, mikä määrä toimistotiloja tarvitaan tulevaisuudessa. Vanhoille tiloille keksitään varmasti uusia käyttötarkoituksia, mutta tässä vaiheessa niistä voidaan esittää vain varovaisia arvauksia.
Rakennuselementteihin lisää ilmanvaihtoteknologiaa
Suomessa on Sormusen mielestä hyvä ja tiukka rakennuslainsäädäntö, joka määrittää myös ilmanvaihtoa ja sisäilman puhtautta. Uudella teknologialla ilmanlaadun mittauksia saadaan tehostettua ja siten myös ilmanvaihtoa voidaan paremmin säädellä erilaisten käyttötilanteiden mukaisesti.
– Suomalainen rakennusteollisuus osaa valmistaa monenlaisia valmiita elementtejä, joihin on mahdollista upottaa paljon erilaista teknologiaa. Tämä on mahdollisuus myös paremman ilmanvaihdon ja sisäilman kannalta, huomauttaa Sormunen.
