Malmin lentokenttä on tavanomainen rakennuspohjaltaan – betoni leikkaa päästöjä

Toivottavasti vaalien jälkeen keskustelu Malmin lentokentän alueen rakentamisesta rauhoittuu ja nojautuu jälleen faktoihin.

Blogi | Jussi Mattila 10.4.2019

Malmin lentokentän tulevaisuus nousi vaalien alla uudestaan keskusteluun. Rakentajana on ollut kiinnostavaa seurata spekulaatiota kentän maaperästä ja pohjarakentamisen ympäristövaikutuksista. Ensimmäinen havainto, joka on jäänyt vaalipuheen alle, on se, että Malmin lentokenttä on lopulta varsin tavanomaista rakennuspohjaa. Näin myös rakentamisen päästöt asuntoa tai asukasta kohti olisivat siellä samaa luokkaa kuin pehmeikölle rakennettaessa yleensäkin.

Destian alueesta tekemästä kattavasta rakennettavuusselvityksestä käy ilmi, että kantavat maakerrokset lepäävät keskimäärin lähes 15 metrin paksuisen pehmeän savikerroksen alla. Alue ei ole suota vaan savikkoa, ja vaatii ennen varsinaiseen rakentamiseen käymistä pohjanvahvistuksen. Tämä on hyvin tyypillistä Helsingin ja ylipäätään Suomen rannikkoseutujen rakennuspaikoille, joiden maapohja on entistä merenpohjaa.

Destian selvityksessä pääosa alueesta esitetään vahvistettavaksi paalutuksen sijaan pilaristabiloinnilla. Stabilointi eli vakautus tarkoittaa, että pehmeä savi vahvistetaan kantavaksi sekoittamalla saveen kalkin ja sementin seosta niin, että maahan muodostuu vieri viereen riittävän kantavuuden omaavia pilareita. Kun käytännössä lähes kaikki savi joudutaan käsittelemään, sideainetta kuluu paljon ja hiilidioksidipäästöt ovat sen mukaiset.

Nyt päästään toiseen keskeiseen havaintoon. Nimittäin päästöjä voidaan kuitenkin pienentää merkittävästi – käyttämällä juuri tikunnokkaan nostettua betonia. Jos stabilointi nimittäin korvataan teräsbetonipaalutuksella ja sen varaan tehtävällä yhtenäisellä teräsbetonisella paalulaatalla, pilareita ei tarvitsekaan enää tehdä vieri viereen. Näin toimien materiaalipäästöt saadaan pienenemään alle kolmasosaan, ja rakentamiselle takuuvarmasti lujat pohjat.

Helsingin seutu tarvitsee uusia asuntoja. Asuntojen rakentaminen tuottaa aina päästöjä. Betoni on kuitenkin ongelman sijasta ratkaisu. Sillä voidaan vähentää merkittävästi Malmin lentokentän asuntorakentamisen ilmastopäästöjä. Ja lisäksi asuntojen rakentaminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle on omiaan leikkaamaan vielä huimasti suuremman määrän liikkumisen päästöjä, aina hamaan tulevaisuuteen saakka.