Jos maasta rakennettaisiin kuuhun silta kaikesta siitä betonista, jota maailmassa vuosittain tuotetaan, olisi tällainen silta poikkileikkaukseltaan noin 5 metriä kertaa 5 metriä. Melkoinen rakennelma siis. Betonin suurelle suosiolle on Aalto-yliopiston professori Jouni Punkin mielestä monia syitä.
– Betonilla on useita hyviä ominaisuuksia, joista eräs tärkeimmistä on saatavuus. Kiviainesta on kaikkialla maailmassa, jolloin myös betonin valmistus on mahdollista. Tarvitaan vain kiveä, vettä ja sementtiä. Betonin kyky kestää kosteutta ja eristää ääntä ovat myös todella hyviä. Muotin avulla betonista saa valmistettua melkein mitä tahansa, listaa Punkki betonin ominaisuuksia.
Hän on toiminut Aalto-yliopiston betonitekniikan professorina yli kolmen vuoden ajan. Punkin aikaisempikin elämä ennen nykyistä työelämäprofessuuria on mennyt erilaisissa betoniin liittyvissä asiantuntijatehtävissä.
– Nykyisin minun tehtäväni on tehdä tieteellistä tutkimusta ja synnyttää meille opetuksen avulla uusia betonirakentamisen asiantuntijoita. Vuosittain perus- ja jatkokursseillamme opiskelee noin 50 opiskelijaa.
Halpa voi olla hyvää ja laadukasta
Betoni maksaa noin 10 senttiä kilolta. Punkin mielestä tämä on betonille sekä vahvuus että haaste. Halpaa materiaalia on helppoa pitää laadullisesti vähempiarvoisena, vaikkei mitään muita asiallisia perusteita näkemykselle olisikaan.
– Kustannustehokkuuden ja ominaisuuksiensa vuoksi betonin käyttömäärät ovat maailmassa valtavat. Suuressa mittakaavassa betonille ei ole olemassa varteenotettavia korvaajia muista rakennusmateriaaleista. Esimerkiksi puu on kyllä monessa tilanteessa kiinnostava rakennusmateriaali, mutta betonin korvaajaksi siitä ei ole missään tapauksessa, huomauttaa Punkki.
Betoni ei ole päästöpahis
Kustannustehokas betoni saa usein osakseen pyyhkeitä hiilijalanjäljestään. Syyttämiselle on professorin mielestä perusteita vain siinä rajatussa tapauksessa, että jäädään tuijottamaan pelkästään betonin valmistusprosessia. Varsinkin sementin valmistaminen tuottaa merkittävästi päästöjä, mutta sen avulla synnytetty betoni on valmistamisen jälkeen käytössä rakennuksissa, silloissa ja muissa rakenteissa jopa 50 – 100 vuotta.
– Betonin ja ruokaperunan hiilijalanjälki ovat yksittäiseen tuotettuun kiloon verrattuna samalla tasolla. Betonia vain tuotetaan kilomääräisesti todella suuria määriä perunaan verrattuna. Vuositasolla betonin valmistuksen ja käytön osuus Suomen kokonaispäästöistä on laskutavasta riippuen vain 1,5 – 2 prosenttia, Punkki muistuttaa.
Professorin laskelmien mukaan Suomen vuosittaisen betonituotannon hiilijalanjälki on samaa suuruusluokkaa kuin, jos jokainen suomalainen lentäisi kerran vuodessa Helsingistä Frankfurtiin ja takaisin.
– Lentoliikenne on modernissa yhteiskunnassa tärkeässä roolissa, mutta kyllä kai pitkäikäiset betonirakenteet ovat yhteiskunnan kannalta vähintään yhtä hyödyllisiä kuin viikonloppureissu Keski-Eurooppaan. Toki sekä betonin että lentoliikenteen päästöjä täytyy pystyä vähentämään merkittävästi.
Betoni muovautuu moneksi
Espoon Dipolissa esillä oleva Betoni-Concrete -näyttely lähti alunperin liikkeelle betoniveistoksista. Jouni Punkki kertoo tekevänsä niitä itsekin. Aalto-yliopistossa opiskelee tulevia insinöörejä, arkkitehteja, muotoilijoita sekä taiteilijoita, joten Punkki mietti voisikohan heidän kaikkien betoniosaamisen yhdistää samaan näyttelyyn?
Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun tiedottaja Riitta Särkisilta-Lundberg innostui asiasta heti, kun Punkki ehdotti tällaisen poikkitieteellisen näyttelyn kokoamista. Vastuun näyttelyn suunnittelusta otti yliopiston taidekoordinaattori Outi Turpeinen.
– Näyttelyssä katsotaan betonia sekä insinöörin, arkkitehdin, muotoilijan että taiteilijan silmin. Insinöörille tärkeää ovat betonirakenteiden lujuus ja kestävyys. Arkkitehdit, muotoilijat ja taiteilijat keskittyvät enemmän betonin muotoihin ja esteettisiin yksityiskohtiin. Betoni on valettavaa materiaalia, joten se taipuu haluttuun muotoon. Lisäksi betonia voidaan värjätä ja tarjolla on erilaisia pintavaihtoehtoja. Näyttelyn pääviesti onkin muistuttaa ihmisiä betonin monipuolisuudesta, kertoo Punkki.
Betoni-Concrete -näyttely on nähtävissä Espoon Dipolissa maaliskuun 7. päivään saakka.
