Rakentamisen määräyksillä pyritään varmistamaan, että rakennuksista tulee turvallisia, terveellisiä, toimivia ja kestäviä. Harva, jos mikään rakentamismääräyksistä on ollut ristiriidassa näiden oleellisten tavoitteiden kanssa. Tämä on ollut vahva ja laajasti hyväksytty perusta suomalaiselle rakentamiselle.
Nyt tätä perustaa halutaan muuttaa. Ympäristöministeriö kertoi 1.3. tavoitteista alkaa säännellä rakennusmateriaalien kasvihuonekaasupäästöjä. Materiaaleihin kohdistuva hiilijalanjälkiohjaus on kokonaan uudentyyppistä sääntelyä, joka on selkeästi ja laajasti ristiriidassa edellä mainittujen yhteisten tavoitteiden kanssa. Miten?
Syy-seuraus -suhde on yksinkertainen. Jos materiaaleille tulisi päästökatto, rakennusalan toimijoille syntyy suora kannustin alkaa vähentää materiaalien käyttöä tai vaihtaa materiaaleja vähäpäästöisempiin. Tämä on tietysti sääntelyn tarkoituskin. Käytännössä tämä kuitenkin kannustaisi myös laatumuutoksiin, eikä valitettavasti juurikaan positiiviseen suuntaan.
Sääntelyn seurauksena turvallisiksi ja toimiviksi tiedetyistä kivirakenteisista märkätiloista kannattaisi siirtyä kevyempiin ranka- ja levyrakenteisiin märkätiloihin. Betonirakenteet kannattaisi suunnitella vain lyhyelle käyttöiälle, koska silloin materiaalia kuluu vähemmän pienempien suojabetonivaatimusten johdosta. Pitkään kestävät puualumiini-ikkunat kannattaisi korvata perinteisillä puuikkunoilla. Kantavien rakenteiden dimensiot kannattaisi taas alkaa minimoimaan. Määräysten minimitasoa paremmasta ääneneristävyydestä kannattaisi luopua, koska varsinkaan askelääneneristävyyttä ei voi saavuttaa kuin materiaalinkäytöllä. Lista jatkuu niin pitkään, kuin tekstille on tilaa.
Ministeriö on teettänyt mittatilaustyönä VTT:llä arvion siitä, millaisia vaikutuksia hiilijalanjälkisääntelyn käyttöönottamisella olisi ja miten sääntely kannattaisi toteuttaa. VTT arvioi, että ainoastaan asettamalla rakennukselle hiilijalanjälkikatto voitaisiin saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä. Hiilijalanjälkikatto tarkoittaa, että rakennuksen materiaalit ja rakentaminen saisivat aiheuttaa vain tietyn enimmäismäärän CO2-päästöjä. Merkittävänä päästövaikutuksena VTT pitää sitä, että Suomen päästöt pienenisivät sääntelyn seurauksena 1 %.
VTT tarkasteli arviossaan sääntelyn vaikutuksia laajasti muun muassa alan toimijoihin, rakennusvalvonnan tehtäviin, rakentamisen kustannuksiin ja markkinoihin. Se, miten säätely vaikuttaisi rakentamisen laatuun, on mittatilaustyössä jätetty tarkastelematta. Samalla se lyö korville suomalaisen rakentamisen sääntelyn perinnettä, jossa turvallisuus, terveellisyys, toimivuus ja kestävyys ovat keskiössä.
Miksi tällaista säätelyä sitten ollaan kehittämässä? Jotain voi päätellä VTT:n arviossa olevasta freudilaisesta lipsahduksesta. Siinä todetaan, että vaikutuksen aikaansaamiseksi päästökatto tulisi asettaa jo nyt lähes yksinomaan puusta rakennettaville pientaloille sellaiselle tasolle, että jopa puurakennuksissa jouduttaisiin tekemään materiaalimuutoksia.
