Suomen hallitus esitti lisätalousarviossaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuutta koronakriisin selättämiseksi. Hallituksen esittämät investoinnit infrastruktuuriin ja korjausrakentamiseen ovat tervetulleita Suomen kansantalouden elvyttämiseksi. Sen sijaan hallituksen ”vihreän elvytyksen” panostuksia puurakentamiseen tulisi tarkastella kriittisesti.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat tärkeitä asioita, ja rakennusteollisuuden rooli ilmastotalkoissa on kiistaton. Pelkän puurakentamisen edistäminen ei ole kuitenkaan ratkaisu kansallisiinkaan päästövähennyksiin, sillä sen potentiaali on häviävän pieni.
Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna betoni on kaikista käytetyin rakennusmateriaali. Sitä hyödynnetään maailmassa 20 kertaa enemmän kuin sahatavaraa syntyy, ja lisäksi betonista 100 % käytetään rakentamiseen. Sahatavarasta valtaosa taas käytetään huonekaluihin, pakkauksiin ja väliaikaisin rakenteisiin.
Kun arvioidaan rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia, tarkastelussa tulisi kiinnittää ensisijaisesti huomiota rakennusratkaisujen elinkaaren ympäristövaikutuksiin. Betonin rakennusvaiheessa syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat puurakentamista suuremmat, mutta tarkasteltaessa betonirakennuksen käyttöä päästöt tasoittuvat.
Nykyisen sääntelyn ansiosta betonin valmistuksessa voidaan hyödyntää merkittäviä määriä muun teollisuuden sivuvirtoja, ja käyttöikänsä päässä betonirakenteet voidaan kierrättää jopa yli 80 prosenttisesti. Puurakentamisen osalta kunnollisia kierrätyskohteita on kyetty kehittämään vähäisesti.
Betonin lujuus, huoltovapaus sekä hyvä kierrätettävyys tekevät siitä ekologisesti kestävän rakennusmateriaalin. Nykyaikaisella teknologialla betoni voidaan suunnitella kestämään jopa 100 vuotta. Rakennusmateriaalina betoni tasaa myös huonelämpötiloja sekä sisäilman kosteutta, mikä edistää energiansäästöä. On myös hyvä pitää mielessä, että juuri rakennuskannan energiankulutuksella ja energiamuotojen kehittämisellä on itse asiassa suurin potentiaali päästöjen vähentämisessä.
Betoni on rakennusmateriaalina erittäin kilpailukykyistä. Betonituotteiden saatavuus on markkinoilla hyvä, ja se soveltuu niin pieniin kuin suuriinkin rakennuskohteisiin. Lisäksi betonirakentamista on vuosien saatossa kehitetty valtavasti, ja erityisesti betonirakenteiden laatuun on panostettu merkittävästi. Tulevina vuosina siirrytään myös täysin kallioperäiseen materiaaliin, mikä säästää luontoa yhä enemmän.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa ilmastotoimista ja päästövähennyksistä tulisi etsiä yhteisiä ratkaisuja. Rakentamista tulisi lähestyä kokonaisvaltaisesti, jotta voidaan maksimoida sekä päästötoimien että kustannusten tehokkuus.
Martti Väänänen
toimitusjohtaja, Ruskon Betoni Oy
Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 24.6.2020.
