Ratkaisu sisäilmaongelmiin: Rakenna määräysten mukaan

Ratkaisu sisäilmaongelmiin löytyy monen eri mutkan kautta. Kun rakentamisessa noudatetaan määräyksiä ja ohjeita, saadaan kaikilla rakennusmateriaaleilla aikaiseksi hyvän sisäilman koteja, toimistoja ja tuotanto- tai liiketiloja. Kivirakentajat saavat kiitosta siitä, että uusiin innovaatioihin on alalla panostettu paljon.

Artikkeli | Kai Tarkka 12.12.2019

Katja Outinen työskentelee valtioneuvoston kanslian vetämän Terveet Tilat 2028 -hankkeen vetäjänä. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa ratkaisuja, joiden avulla suomalaisten julkisten tilojen sisäilma-asiat saadaan kuntoon. Mikään ei kuitenkaan estä myös yksityisiä rakentajia noudattamaan hankkeessa kehitettäviä ohjeita ja hyviä käytäntöjä omassa toiminnassaan.

– Lähes kaikilla materiaaleilla ja rakennustavoilla on mahdollista rakentaa turvallisia ja sisäilmaltaan terveellisiä taloja. On vain muistettava eri materiaalien ja rakennustapojen reunaehdot. Jotkut materiaalit ovat kosteusherkempiä kuin toiset, mutta oikealla kosteudenhallinnalla saadaan aikaan hyviä tuloksia, kertoo hankejohtaja Outinen.

Hän on koulutukseltaan rakennustekniikan diplomi-insinööri, joka on työskennellyt sisäilma-asioiden parissa jo pitkään. Valtioneuvoston kansliaan hankejohtajaksi hän tuli syksyllä 2019 ympäristöministeriöstä.

Kivirakentajat ovat tuottaneet uusia innovaatioita

Outinen kiittelee suomalaisia kivirakentajia siitä, että he ovat kehittäneet uusia tuotteita ja koko toimialaa järjestelmällisesti. Tuotekehityksessä on myös otettu huomioon terveysasiat sekä puhtaan sisäilman monet vaatimukset.

– On hieno asia, että uusia tuotteita ja rakennustapoja kehitetään jatkuvasti. Itseeni on viime aikoina tehnyt kivirakentamisen osalta aivan erityisen vaikutuksen Helsingin kaupungin Kestävä kerrostalo -ohjelman hankkeessa kehittelyssä oleva massiivitiilikerrostalo. Hankkeessa tutkitaan teknisinä ja arkkitehtonisina ratkaisuina massiivitiilirungon mahdollisuuksia uudisasuntorakentamisessa, mainitsee Outinen.

Toimintamalli sisäilmaprosessin hallintaan

Terveet Tilat 2028 -hankkeen toiminta alkoi vuonna 2018 ja jatkuu vuoteen 2028 saakka. Vuoden 2020 keväällä hankkeessa on ajankohtaisinta Terveet tilat -toimintamallin kehittäminen. Sen avulla otetaan haltuun hyvä sisäilmaprosessi kokonaisuudessaan.

– Toimintamalliin kootaan hyviä terveellistä sisäilmaa edistäviä käytäntöjä niin rakentamisprosessin eri vaiheista kuin myös rakennusten käytön ajalta. Käytännössä mallin avulla voi jokainen varmistaa, että kaikki hyvän sisäilman kannalta tärkeät asiat on otettu huomioon. Kunnissa käytännöt ovat vielä nykyisinkin kirjavia. Osassa kunnista sisäilma-asiat ovat aivan erinomaisessa kunnossa, mutta näin ei valitettavasti ole kaikkialla, harmittelee Outinen.

Hanke järjestää ensi keväänä työpajatilaisuuksia eri puolilla Suomea. Niiden avulla sekä kerätään tietoa hyvistä käytännöistä että myös levitetään tietoa hyvästä sisäilmasta. Työpajojen aikataulut löydät hankkeen sivuilta.

Sisäilman terveysriskit kuntoon

Toinen hankkeen ajankohtainen painopistealue on sisäilmasta oireita saavien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tähän puoleen paneudutaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) käynnistämässä Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa.

– Terveet tilat 2028 -hanke toimii sateenvarjona useille erilaisille hankkeille. THL:n ohjelmassa tuotetaan muun muassa uutta tietoa sekä työkaluja sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen sekä oireilevien tueksi. Ohjelman tavoitteena on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa, toteaa Outinen.

Lainsäädäntö pääosin kunnossa, pientä säätöä vielä tarvitaan

Lainsäädäntö vaikuttaa sisäilma-asioiden käytäntöihin Suomessa. Outisen mukaan eräs tärkeimmistä rakentamiseen ja sen laatuun liittyvistä laeista on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka kokonaisuudistus on käynnissä ympäristöministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluvan terveydensuojelulain päivitys on myös käynnistymässä. Siihen liittyvä asumisterveysasetus liittyy olennaisesti sisäilma-asioihin.

– Pääosin terveelliseen sisäilmaan liittyvä lainsäädäntö on Suomessa kunnossa. Suunnittelijat osaavat suunnitella, rakennusteollisuus valmistaa ja rakentajat rakentaa oikein. Kosteudenhallinta on avaintermi myös vuonna 2018 voimaantulleessa kosteusasetuksessa. Siitä on kaikenlaisessa rakentamisessa pidettävä entistä parempaa huolta, muistuttaa Outinen.

Kiinteistöhuoltoon ja elinkaarenhallintaan on syytä panostaa

Rakentamisen aikainen kosteudenhallinta on tärkeää, mutta kiinteistöjen huollon ja ylläpidon on oltava kunnossa rakennuksen koko elinkaaren ajan.

– Kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien pitää ymmärtää, että huollot ja korjaukset on tehtävä ajoissa. Vetkuttelulla saadaan aikaan vain suurempia ja kalliimpia ongelmia. Esimerkiksi niinkin itsestään selvä asia kuin tilojen riittävään siivoukseen ja huoltotoimintaan ei aina panosteta. Myös ilmastonmuutos on rakennusalalla ja kiinteistöhuollossa otettava tosissaan, jotta suomalaiset kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa vielä vuosikymmenienkin kuluttua, huomauttaa Outinen.

Luetuimmat