Pintamateriaalin valinnassa käytännöllisyys, esteettisyys, huollettavuus, helppohoitoisuus, kestävyys, helppo asennettavuus ja kustannukset ovat tekijöitä, joita hankinnassa on totuttu painottamaan. Nykyisin myös tuotteiden vähähiilisyys vaikuttaa yhä voimakkaammin päätöksiin.
–Asiakaskunnassamme kysyntä vähähiilisille betonituotteille on kasvanut nopeasti sekä suurissa kohteissa että pientalopihoissa, toteaa Betonilaatan toimitusjohtaja Rami Lahti.
Tuotteiden hiilijalanjälki on nykyisin onneksi jo helppo selvittää. Kotimaiset valmistajat kertovat sen valmiiksi verkkosivuillaan tuotteidensa yhteydessä. Kotimaisten tuotteiden keskimääräiset päästöt löytyvät myös Suomen Ympäristökeskuksen ylläpitämästä co2data.fi -päästötietokannasta
Kotimaisten pihakivien hiilijalanjälkeä on saatu vähennettyä määrätietoisella kehitystyöllä. Sementtiä on valmistuksessa korvattu esimerkiksi masuunikuonalla sekä lentotuhkalla. Lisää tuloksia saadaan hävikkiä vähentämällä, materiaalitehokkuutta parantamalla, tehtaiden päästöjä ja energiankulutusta vähentämällä, vähäpäästöisemmillä sementtilaaduilla tai kehittämällä betonituotteita, joissa sementin määrää voidaan pienentää tai se voidaan korvata kokonaan teollisuuden sivumateriaaleilla.
Ruduksen vuonna 2021 julkistaman Concrete Acts -ympäristövastuustrategian mukaan yrityksen tavoitteena on olla betoniteollisuuden suunnannäyttäjä hiilikädenjäljen kasvattamisessa, hiilijalanjäljen pienentämisessä ja kierrätysliiketoiminnan kehittämisessä. Betonikivituotannossa tämä tarkoitti muun muassa sitä, että 2021 kaikilla pihakivitehtailla sementti vaihdettiin vähähiilisempään sementtiin, mikä pudotti betonipäällysteiden hiilidioksidipäästöjä 15 % vuoteen 2020 verrattuna. Lisäksi markkinoille on saatu osin uusiomateriaalista valmistettuja tuotteita ja tuotteiden kierrättämistä tehostetaan edelleen.
Koko arvoketju mukaan päästöjen vähentämiseen
Betonituotteiden päästöjen vähentämisessä on toki vielä paljon tehtävää ja se alalla tiedostetaan.
– Vähähiilisyystavoitteiden haaste on siinä, ettei se koske pelkästään omaa toimintaamme, vaan koko arvoketjuamme. Tavoitteen saavuttamiseksi olemmekin sitoutuneet tekemään hartiavoimin työtä oman toimintamme ja tuotteidemme kehittämisen lisäksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Tiina Kaskiaro Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä.
Hyvä esimerkki on Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n sekä Hollolan kunnan välillä solmittu ilmastokumppanuus. Kumppanuudessa organisaatio sitoutuu aloittamaan ilmastotyön itse määrittämillä tavoitteillaan. Rakennusbetoni- ja Elementin osalta ilmastotyö tarkoittaa esimerkiksi aurinkoenergiatuotannon lisäämistä kiinteistössä, LED-lamppuja ja automaattikatkaisujärjestelmää sekä paineilmaverkoston vuotojen paikantamisen tehostamista. Betonimurskeen hyödyntämistä lisätään, ja pyöräilyä kannustetaan esimerkiksi tehdaspyöriä hankkimalla.
Kuljetusmatkoilla on väliä
Kuljetuksen elinkaaren eri vaiheet aiheuttavat edelleen oman merkittävän osansa tuotteiden hiilidioksidipäästöistä.
Mitä kauempaa tuote tuodaan, sitä suuremmaksi päästöt muodostuvat. Suomalaista luonnonkiveä edustava Kivi ry on laskenut, että Turun kaupungin päätös hankkia aikoinaan kauppatorin kiviä Kiinasta aiheutti yli nelinkertaisen päästön kotimaisten betoni- ja luonnonkivien päästöihin verrattuna.
Ilmastotavoitteiden lisäksi erityisesti julkisten toimijoiden tulisi pohtia myös päätösten taloudellista vaikutusta laajemmassa mittakaavassa. Hankintojen tarjouspyynnöissä myös kuljetusten hiilijalanjälkeen kannattaisi kiinnittää huomiota. Paikallisia toimittajia valitessa myös verotulot säilyvät omassa kunnassa tai maakunnassa. Näin tuetaan alueen työllisyyttä ja kierrätetään hyvää lähialueella.
Suomalaista kiveä edustavan Kivi ry:n Sini Laineen mukaan Ruotsissa ollaankin meitä valovuosia edellä kivihankintojen vastuullisuudessa. Siellä edellytetään kiven sataprosenttista jäljitettävyyttä.
