Ranta-Tampella on Tampereen uutta asuinrakentamista täyttömaalle tehdylle ranta-alueelle. Laajan, noin yhdentoista hehtaarin, alueen viherrakentaminen on tehty aluerakentamisen alkuvaiheessa. Näin uusille asukkaille on saatu heti viihtyisä ja toimiva ympäristö.
Ranta‐Tampella on poikkeuksellinen kohde, joka edustaa korkealuokkaista suomalaista ympäristörakentamista parhaimmillaan. Hankkeessa on käytetty uutta tutkimustietoa ja tehty innovatiivisia ratkaisuja vastaamaan ympäristörakentamisen tavoitteita hiilineutraalin, resurssiviisaan ja monimuotoisen kaupungin rakentamiseksi. Aukio‐ ja rantarakentamisessa on toteutettu uniikkeja ja korkealaatuisia rakenteita, jotka antavat luonteen koko alueelle.
Ulkoalueiden keskeisimmät osat ovat Näsijärven rantaa seuraileva ja sitä jäsentävä Kiiskisaarenpuisto sekä uusi kanava rantoineen. Näsijärven puolella rantarakentaminen on luonnonmukaista, kanavan puolella rantaviiva on kaupunkimainen. Ranta-alueen ja kanavan liittävät toisiinsa asuntokortteleiden taskupuistot. Ranta‐Tampellan länsikulmaan, aivan Tammerkosken äärelle sijoittuu Nyrkkäkallion alue, joka on säilytetty mahdollisimman alkuperäisenä ja luonnonmukaisena. Siirryttäessä kosken puolelta itään ulkoalueiden käsittely muuttuu vaiheittain yhä kaupunkimaisemmaksi. Rakennetuin osa Ranta‐Tampellaa on kanavan päätteenä sijaitseva Gustaf Aspin aukio.
Vesi on tuotu alueen sisään
Ranta‐Tampellan ulkotilojen materiaaleina on käytetty monipuolisesti ja paikkaan soveltuen luonnonkiveä, betonikiveä ja valubetonipintoja. Puun käyttö laitureissa ja kalusteissa tuo alueen ilmeeseen lämpöä. Luonnonkiveyksissä, rantapenkereissä ja erilaisissa rakenteissa on huomioitu kiertotalous esimerkiksi hyödyntämällä lähialueen räjäytyskiveä sekä kierrätettyjä katureuna‐ ja muurikiviä muun muassa Hämeentien vanhoja kiveyksiä.
Sillat ja kanava liittyvät ilmeeltään saumattomasti alueen maisema‐arkkitehtuuriin. Kanavan rantamuurien näkyvät pinnat on toteutettu suurista valubetonielementeistä, joiden kohokuvioihin on löydetty innoitus veden liikkeestä. Veistokselliset betoniulokkeet muodostavat oleskelutasoja veden päälle.
Kasvillisuus hyödyntää hulevedet
Hulevesien hallinta on suunniteltu osaksi alueen puisto‐ ja aukiokokonaisuuksia. Pintavedet ohjataan imeytyspainanteisiin ja kasvillisuuden käyttöön. Kasvualustoissa on käytetty biohiiltä ja kansien päälle rakennetuilla puistoalueilla vedenkeräilykennostoja tasaamaan kosteusolosuhteita.
Kasvillisuus on suunniteltu huomioiden rantojen haastavat olosuhteet. Kasvillisuusalueiden muodot korostavat puistojen ja aukioiden dynaamista, aaltoilevaa ja näkymiä ohjaavaa muotokieltä. Rantapuiston kasvillisuuden innoituksena on luonnonmukaisuus ja luonnonrantojen tunnelma, taskupuistoissa kasvillisuus luo asuinkortteleiden lomaan oleskelulle miellyttävää mittakaavaa ja suojaa. Aukioilla ja kanavan rannassa kasvillisuudella on arkkitehtoninen luonne. Rantavyöhykkeen tunnelmaa luovat koivut, tervalepät ja pihlajat ja kaupunkimaisten puisto‐ ja aukioakseleiden puulajeina on erilaisia vaahteroita. Monilajiset niityt sekä perenna‐ ja heinäistutukset lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.
Betoniteollisuus ry:n, KIVI ry:n ja Puutarhaliitto ry:n järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 8. helmikuuta 2022. Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkitun kohteen tilaajalle sekä suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisesti mukana olleille tahoille: Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy, Insinööritoimisto Pontek Oy, Ylitys Oy ja Tampereen kaupunki/Viiden tähden keskusta-kehitysohjelma.
Vuoden 2021 ympäristörakenne -kilpailun kuuden finalistin joukossa olivat Ranta-Tampellan lisäksi Myyrmäen urheilupuisto Vantaalta, Snellmanninpuisto ja katualueet Kuopiosta, Triplan ulkotilat Helsingistä, Woodcityn kattopuutarha Helsingistä ja Vuosaarenhuippu Helsingistä.
Mikä vuoden ympäristörakennekilpailu?
Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 31. kerran. Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Betoniteollisuus ry:n, KIVI ry:n, Puutarhaliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Maisemasuunnittelijoiden, Suomen Arkkitehtiliiton sekä ympäristöministeriön edustajat.
Kuvat: ©Maanlumo
