Kesä on taas täällä ja aurinko paistaa. Päiväsaikaan lämpöä varautuu kiinteistöjen rakenteisiin runsaasti. Pimeän ja hämärän aikana rakenteet luovuttavat osan lämmöstä ulkoilmaan.
– Kivirakennus ottaa lämpöä vastaan hitaasti ja vastaavasti se myös luovuttaa lämpöä hitaasti. Puurakennus taas kuumenee helposti päivällä, mutta vastaavasti viilenee nopeammin. Rakennusmateriaalista riippumatta kiinteistön käyttäjä voi omilla toimillaan vaikuttaa lämpötilaan merkittävästi, kertoo konsultti ja toimitusjohtaja Heikki Virkkunen Vesitaito Oy:stä. Lista käytännön vinkeistä löytyy artikkelin lopusta.
Vuonna 2008 perustettu Vesitaito Oy on erikoistunut kiinteistöjen energialaskentaan sekä hiilijalanjälkeen ja sen laskentaan. Yritys tekee muun muassa energiaselvityksiä, huonelämpötilatarkasteluita sekä tulevaisuudessa yhä enemmän myös lakisääteisiksi muuttuvia rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkiselvityksiä. Tarkoitus on optimoida kiinteistöjen energian kulutus ja minimoida kustannukset sekä päästöt.
Kivitalo on leivinuuni ja puutalo kamiina
Lämpöasioissa Virkkunen vertaa kivitaloa pitkän lämmityksen kaipaavaan leivinuuniin ja puutaloa taas nopeasti lämmön tuovaan kamiinaan. Rakennusmateriaalit ovat tosiaan erilaisia varsinkin rakennuksissa käytettyjen aineiden tiiviyden osalta. Paremmuusjärjestykseen hän ei halua rakennusmateriaaleja kuitenkaan laittaa.
– Rakennusmateriaaleilla on erilaisia ominaisuuksia. Toiset ovat parempia ratkaisuja joissain tilanteissa ja toiset taas huonompia joissain toisissa. Oikein suunniteltu rakennus on mukava ja energiatehokas materiaalista riippumatta, muistuttaa Virkkunen.
Kun rakennuksen hiilijalanjälkeä lasketaan, on puutalolla laskennallisesti hiukan pienempi hiilijalanjälki kuin kivitalolla.
– Kivirakennuksissa on toisaalta monia mukavuusetuja, muun muassa puuta parempi äänieristys. Jos kesäsäät Suomessa edelleen lämpenevät, kuten tällä hetkellä vahvasti näyttää, vaikuttaa puutalojen hiilijalanjälkeen niiden kasvava tarve viilennykselle. Puutalot tarvitsevat myös muuta passiivista auringonsuojausta, joka tulisi ottaa huomioon jo talojen suunnitteluvaiheessa. Kivitalo pysyy puutaloa paremmin ja pidempään viileänä, joten niissä viilennystarve on pienempi.
Rakennusliike on yleensä vastuunkantaja
Ylikuuma asunto, toimisto tai tuotantotila on epämukavuusasia, mutta myös terveyskysymys. Jos rakennuksessa on liian kuuma, niin reklamaation vastaanottaja ja vastuullinen taho on yleensä sama: rakennusliike.
– Lämpölaskelmat on useimmiten tehnyt LVI-suunnittelija, jonka laskelmat käydään ongelmatilanteessa ensimmäiseksi läpi. Onko laskettu oikein vai väärin? Yleensä uudet laskelmat tekee samainen suunnittelija uudesta lähtökohdasta tai sitten hommaan palkataan ulkopuolinen konsultti. Rakenteiden lisäksi olisi selvitettävä myös asukkaan omaa toimintaa: onko sälekaihtimet pidetty kiinni kuumina kesäpäivinä ja huoneiden ovet suljettuina? Vai onko päiväaurinko päässyt asukkaan toiminnan vuoksi lämmittämään koko huoneiston kuumaksi?, kysyy Virkkunen.
Hiilijalanjälkilaskelma tulee – oletko valmis?
Hiilijalanjälkilaskelma on tulossa uusille rakennuksille pakolliseksi lähivuosina. Sen avulla arvioidaan rakennuksen hiilidioksidipäästöt koko sen elinkaaren aikana. Jos arvo on liian suuri, jää rakennuslupa saamatta. Laskelma ei kuitenkaan korvaa energiaselvitystä, vaan tulee niiden rinnalle.
– Rakennusteollisuus on jo hyvin varautunut tämän laskelman tuloon. Se on teollisuuden mielestäkin pääosin ”hyvä juttu”, eli rakennusteollisuus suhtautuu laskelman vaatimiseen hyvin myönteisesti. Nyt on itse asiassa viimeisiä hetkiä vaikuttaa raja-arvon määrittämiseen, joten rakennusteollisuuden yritysten ja -järjestöjen kannattaa olla aktiivisesti liikkeellä, vinkkaa Virkkunen.
Ongelma uusien päästöjä rajoittavien ja hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävien määräysten suunnittelussa voi Virkkusen mukaan olla se, että joskus niissä keskitytään vain rakentamisen aikaisiin päästöihin.
– Rakennuksesta riippuen noin puolet ja usein enemmänkin sen hiilijalanjäljestä syntyy rakennuksen käytön aikana. Ainakin, kun jalanjälki lasketaan tämän hetkisellä ympäristöministeriön arviointimenetelmällä. Rakentamisen aikaiset päästöt ovat näin ollen vain osa kokonaisuutta.
Käytännön vinkit kiinteistön parempaan lämpötasapainoon asukkaalle:
- Sälekaihtimet kiinni päiväksi, mutta auki yöksi
- Aurinkosuojien hankkiminen, esimerkiksi markiisit ja lipat
- Riittävästä ilmanvaihdosta huolehtiminen ikkunoiden ja parvekkeen kautta
- Ilmanvaihdon tehostus ja IV-koneen automaattisten kesätoimintojen hyödyntäminen
- Vaadi suunnittelijoilta ja isännöitsijöiltä parempaa huomiota yli- ja alilämpöasioihin
Paremmalla suunnittelulla parempi lämpötasapaino:
- Otetaan ylilämpö suunnittelussa vakavasti
- Sijoitetaan parvekkeet oikein suhteessa päiväaurinkoon
- Passiivisen auringonsuojauksen huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa
- Kiinteiden ikkunoiden sijaan valitaan avattava vaihtoehto, joka mahdollistaa lasien väliin asennettavan sälekaihtimen käytön
