Huomisen Suomi – kivirakentamisen matka jatkuu

Suomen matkassa -kampanjalla juhlistimme vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlavuotta. Kävimme kampanjassa läpi jokaisen itsenäisyyden vuosikymmenen peilaten yhteiskunnallista kehitystä ja ajan ilmiöitä kiviainepohjaiseen rakentamiseen.

Niin vallan linnakkeet eduskunnasta valtioneuvoston linnaan, hyvinvointivaltion instituutiot sairaalasta kulttuurilaitoksiin ja edelleen kouluihin kuin eri aikakausien muut virstanpylväät asuinrakennuksista ikonisten yritysten pääkonttoreihin, on kaikki rakennettu kivestä.

Nyt kivirakentamisen matka jatkuu. Suomi on rakennettu kivestä ja kivi tuottaa myös tulevaisuuden rakentamisen innovaatioita. Kivessä on tulevaisuus.

Huomisen Suomi käy läpi erilaisia kiviainespohjaisen rakentamisen innovaatioita, joilla vastataan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin. Ilmastonmuutos, kuluttajien yksilöllistyvät tarpeet, kaupunkikulttuurin kehitys ja rakennetun ympäristön asema talouden ytimessä korostuvat uusissa ratkaisuissa. Kaupungistumisen tuodessa entistä enemmän ihmisiä yhteen, tukevat kivirakentamisen innovaatiot kestävää kaupungistumista.

Tervetuloa mukaan matkalle huomisen Suomeen!

 

Matala-alkalinen tasoite

Rakennusten sisäilman laadun merkitystä ihmisten hyvinvoinnille on tutkittu viime vuosina paljon. Sisäilmaongelmia on esiintynyt niin yksityisasunnoissa kuin julkisissa tiloissa, ja niiden aiheuttajana ovat olleet esillä muun muassa lattiapinnoitteet. Ongelmat on liitetty erityisesti muovimattoihin. Harvoin perimmäinen syy kuitenkaan on itse materiaalissa: olennaista on huomioida rakentamisen kokonaisuus ja ymmärtää eri materiaalien käyttäytyminen eri oloissa.

Graafinen betoni

Ihmiset muuttavat kaupunkeihin työn, toimeentulon ja hyvän elämän toivossa. Kaupungistuminen tuo ihmisiä yhteen. Suomessakin kaupungistumisaste on kasvanut, vaikka se edelleen arvioidaan teollisuusmaana matalaksi. Kasvava väestö vaatii kaupungeilta ja rakennetulta ympäristöltä entistä enemmän. Kuluttajan, käyttäjän ja asujan tavoitteet painavat vaakakupissa.

Kennoharkko

Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaisen elämään. Päästöjä on vähennettävä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Energiantuotannon vastatessa merkittävästä osasta päästöjä, on energiatehokkuuden kasvattaminen nähty tärkeäksi vaikuttavaksi valinnaksi. Ilmaston ohella ihmisten hyvinvointi laajemmin on korostunut. Esimerkiksi hyvään asumiseen liittyen sisäilmasta ja pienhiukkasista tiedetään tänään paljon enemmän kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Kuitubetoni

Kaupungistumisen myötä tiivistyvät fyysisesti niin talous, kulttuuri kuin kanssaeläminenkin. Talouden keskeinen kirittäjä tuottavuus haastaa kehityksessä kaupunkien rakentamisen. On kyettävä rakentamaan uutta, parempaa ja kustannustehokkaasti. Uudessa maailmassa vastaukseksi eivät kelpaa vanhat kaavamaiset ratkaisut, vaan päinvastoin: tarvitaan vaihtoehtojen kirjoa sekä kykyä vastata kansalaisten ja kuluttajien odotuksiin. ”Arkkitehtuurissa suositaan uudenlaista estetiikkaa ja materiaalin taipumista moneen.” Rakentamisen muutos Rakennettu … Continued

Vihreä betoni

Viimeistään kansainvälisen ilmastopaneelin raportin vaadittua ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen, käynnistyi vaikuttava – kansalaisliikehdinnän ja valtiot sekä muut julkiset toimijat yhdistävä – globaali muutos päästöjen vähentämiseksi. Tämä muutos läpäisee kaikki toimialat, eikä rakentaminen muodosta poikkeusta. Jatkossa toimialojen kehitystä kirittävät innovaatioiden rinnalla entistä vaativammat päästötavoitteet.

Ilmaa puhdistavat betonilaatat ja -kivet

Teollisuudesta ja liikenteestä syntyvät typpioksidipäästöt aiheuttavat ihmisille hengitystieoireita ja luonnossa rehevöitymistä ja happamoitumista. Ilmanlaatuun liittyvät ongelmat ovat suuria etenkin kaupunkien keskustoissa, joissa typpioksidipitoisuudet kohoavat ruuhka-aikoina. Ymmärrys ympäristö- ja terveyshaitoista on luonut yhteiskunnan eri toimialoja yhdistävät tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, ja tulevaisuus tuonee tullessaan enenevässä määrin muutoksia niin teollisuuden käytäntöihin, liikenteeseen ja autokantaan kuin kaupunkisuunnitteluunkin.

Tuulettuvat julkisivut ja tiivislaastit

Ilmastonmuutoksen arvioidaan nostavan ilman keskilämpötilaa noin neljä astetta Suomessa seuraavan sadan vuoden aikana. Seurauksena on odotettavissa muutoksia lumipeitteen ja meren jääpeitteen kestoajoissa sekä meriveden lämpötiloissa. Ennustetut sademäärän muutokset ovat suuria, varsinkin syysaikaan. Ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen ja rankkasateiden sekä pitkien kuivien tai kosteiden jaksojen todennäköisyys kasvaa.