Helsingin Olympiastadion torneineen on Helsingin tunnetuimpia maamerkkejä. Arkkitehtitoimisto K2S:n ja Arkkitehdit NRT:n suunnittelema urakka sisälsi säilytetyn stadionkokonaisuuden korjauksen lisäksi monikäyttöiset laajennusosat sekä kaarrekatsomoiden kattamisen.
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Jo toistamiseen palkinnon vei rakennuksen peruskorjaus, sillä viime vuonna palkittiin Helsingin Käpylässä sijaitsevan Käärmetalon peruskorjaus.
Vuoden 2020 voittajan valitsi muusikko, näyttelijä Paula Vesala. Hän kertoo valinnallaan haluavansa kiittää Olympiastadionin historiantajuista ja tyylikästä suojelutyötä.
”Tämä kansallinen monumentti ei ole vain katseltava patsas. Sen seinien sisällä tapahtuva toiminta muodostaa niitä elämämme erityisiä hetkiä: kohokohtia, sitkeää harjoittelua, pettymyksiä, hikeä, hurmosta, voittoja ja häviöitä. Monenkirjavan käyttäjäjoukon – siis meidän kaikkien – tarpeita on pyritty ottamaan huomioon, mutta vanhan rakennuksen ehdoilla”, hän sanoo.
Muurattujen rakenteiden esiinmarssi
Stadionin peruskorjauksessa on käytetty paljon muurattuja rakenteita, joista näkyvimmät ovat etelä- ja pohjoiskaarteen julkisivut. Niiden betonipilareiden välissä, ikkunoiden alla olevat alueet pystymuurattiin vakiokahitiilellä. Täysin alkuperäistä vastaavaa tiiltä ei voitu käyttää, koska se ei täyttänyt kestävyysvaatimuksia. Näin ollen parhaaksi osoittautui rakenne, jossa vakiokahitiili muurattiin pystyyn alkuperäisen julkisivumuurauksen mukaisella hammastuksella. Muuraus myös lähtee vanhasta leukapalkista samasta kohtaa kuin alkuperäinen.
Väliseinämuurauksia koko työmaalla kertyy yhteensä noin 9 000 neliötä. Noin 2 000 neliön harkkomuurauksissa käytetään puolestaan sekä eriste- että valuharkkoja. Korjauspuolella on lisäksi runsaasti pinta-alaltaan pienehköjä alueita, joihin paikan päällä tehtävät muuratut rakenteet sopivat hyvin.
