Rakentamisen päästöistä on puhuttu viime vuosina paljon, ja lainsäädäntö ohjaa uudisrakentamista yhä vähähiilisempään suuntaan. Päästörajat kirittävät myös rakennusmateriaalien kehitystä. Betonirakentamisessa ratkaisuja on jo saatavilla: nykyisillä vähähiilisillä betonituotteilla voidaan täyttää nykyiset ja tulevat päästövaatimukset ilman, että betonirakenteiden tunnetuista vahvuuksista tarvitsee tinkiä.
Kestävin rakennus on myös pitkäikäinen
Betoni on rakennusmateriaaleista ainoa, jolla on virallinen käyttöikämitoitus. Tämä tekee käyttöiästä suunnittelussa konkreettisen lähtökohdan pelkän tavoitteen sijaan.
Kestävän kehityksen kannalta rakennusten pitkäikäisyys on äärimmäisen tärkeä ominaisuus. Sitä korostavat ekologisten ja taloudellisten näkökohtien lisäksi myös kulttuuriset näkökohdat: arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ei synny, jos rakennukset suunnitellaan alun perin lyhytikäisiksi ja niitä joudutaan uusimaan kovin lyhyin väliajoin.
Tavanomaisten betonirakenteiden suunnittelukäyttöiäksi valitaan yleensä 50 vuotta. Arvorakennukset suunnitellaan usein 100 vuoden käyttöiälle, mutta esimerkiksi sakraalirakennukset voidaan suunnitella jopa 200 vuoden käyttöiälle. Tätäkin pidemmät suunnittelukäyttöiät ovat mahdollisia betonille.
Kun rakentamisaikaiset päästöt pienenevät, korostuu käytönaikainen energiankulutus ja se, kuinka usein rakenteita täytyy korjata. Betoni pärjää näistäkin näkökulmista katsottuna erinomaisesti, sillä se kestää vuosikymmeniä ilman suurempia korjaustarpeita. Hyvällä suunnittelulla ja valinnoilla tulevia korjaustarpeita voidaan hallita siten, ettei esimerkiksi peruskorjaus edellytä massiivisia toimenpiteitä. Näin myös korjauksista syntyvät päästöt voidaan minimoida.
Vähähiilisyys ei rajoita arkkitehtuuria
Yksi betonin keskeisistä vahvuuksista on sen muokkautuvuus: harmaasta massasta saadaan tarvittaessa erilaisia värivaihtoehtoja valitsemalla kiviaines ja sementti halutun värin mukaan. Valkoiset, mustat ja punaisen sävyiset betonimassat ovat arkipäivää ja myös näitä saa vähähiilisempänä.
Näin vähähiilisyys ei sulje pois laadukasta ja ilmeikästä betoniarkkitehtuuria.
Myös ympäristöbetonituotteissa vähähiilisyys on lisääntynyt merkittävästi: tuotteissa on mahdollista käyttää vaihtoehtoisia sideaineita ja näin vähentää päästöjä. Pihojen rakenteiden päästöjä ei huomioida rakentamisluvan edellyttämissä päästölaskelmissa, mutta vastuullinen rakentaja valitsee myös pihakivensä vähäpäästöisinä. Tällöin käytössä on erittäin laaja valikoima eri muotoisia, värisiä ja pintaisia pihakiviä.
Puhdas energia ja toimiva infra tarvitsevat betonia
Vähähiilisen betonin merkitys ei rajoitu yksittäisiin rakennuksiin. Sitä tarvitaan myös rakenteissa, joiden varaan vähäpäästöinen yhteiskunta rakentuu.
Ei-polttamiseen perustuvien energiamuotojen – tuulivoiman, aurinkoenergian, vesivoiman sekä ydinvoiman – hyödyntäminen ei onnistu ilman betonirakenteita. Vähähiilisen betonin avulla myös näiden rakentamisen aikaisia päästöjä voidaan pienentää.
Sama koskee yhteiskunnan toimivuuden kannalta elintärkeää infraa. Ilman betonisia ratapölkkyjä ei olisi sujuvaa raideliikennettä, ja betonia tarvitaan myös siltarakenteissa, satamarakenteissa sekä esimerkiksi vesihuollon laitoksissa. Näissä rakenteissa betonia käytetään paljon, joten vähähiilisiä betonilaatuja käyttämällä päästövähennyspotentiaali on merkittävä.
Betonin merkitys korostuu myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Nykyisessä turvallisuustilanteessa suojaavien rakenteiden arvoa ei voi ylikorostaa, ja Suomessa väestönsuojarakentaminen onkin kansainvälisesti korkealla tasolla.
BY-Vähähiilisyysluokitus® tekee vähähiilisistä valinnoista helpompia
BY-Vähähiilisyysluokitus® on vapaaehtoinen, kansallinen luokitus betonin CO2-päästöjen ilmoittamiseksi. Luokituksen avulla alalle on syntynyt tuotemerkeistä riippumaton, yhtenäinen tapa kuvata erilaisia vähähiilisempiä betonilaatuja niin valmisbetonissa kuin betonielementeissä.
Luokitus helpottaa rakentajaa, sillä sen avulla voidaan jo hankkeen alkuvaiheessa valita, kuinka vähähiilinen rakennus halutaan. Näin valinta toimii ohjaavana suunnittelijoille ja urakoitsijalle. Luokitus myös takaa, että työmaalle toimitettu betoni varmasti vastaa sille ilmoitettuja päästöjä.
Päästövähennykset osaksi rakentamisen arkea
Vähähiilinen betoni ei siis ole vain vastaus kiristyviin päästörajoihin. Se on keino rakentaa pitkäikäisiä, muunneltavia ja arkkitehtonisesti monipuolisia rakennuksia sekä yhteiskunnan kannalta välttämätöntä infraa luotettavasti, laadukkaasti ja entistä pienemmillä päästöillä.
Kun vähähiiliset vaihtoehdot ovat helposti vertailtavissa luotettavan luokituksen pohjalta, päästövähennykset voidaan tuoda osaksi rakentamisen arkea ilman, että toimivuudesta, kestävyydestä tai suunnittelun tavoitteista tingitään. Näin vähähiilisyydestä tulee luonteva osa hyvää suunnittelua ja kestävämpää rakentamista.
–
Haluatko kuulla lisää vähähiilisestä betonista? Ajankohtainen aihe on esillä FinnBuild-messuilla 29.9.-1.10.2026 nonstoppina Betonia-loungessa osastolla 6k44. Tervetuloa poikkeamaan! https://finnbuild.messukeskus.com/
Kuva: Tapio Haaja / Unsplash
