YBT Oy valmistaa betonielementtituotteita Ylitornion lisäksi myös Kuhmossa. Ennen koronaa Ruotsin rajan olemassaoloa ei oikein huomannutkaan. Nyt rajamuodollisuudet hidastavat ihmisten kulkemista rajan yli. YBT:n onneksi tavaravienti kuitenkin toimii.
– Olemme Suomen suurin betonielementtien viejä. Kiitos siitä kuuluu 50 työntekijällemme, tuotteillemme sekä tietysti myös Ylitornion tehtaan sijainnillemme rajan pinnassa. Pääosa työntekijöistämme tulee tästä oman kylän alueelta ja lähiseudulta. Alihankkijaverkostomme työllistää sitten vielä toiset 50 henkeä. Ellei enemmänkin, laskeskelee YBT Oy:n toimitusjohtaja Juha Alapuranen lähes tyhjällä toimistollaan. Kaikki kynnelle kykenevät YBT:läiset työskentelevät nyt korona-aikana etänä, joten toimistolla on hyvin rauhallista ja turvallista.
Ylitornion tehtaan lisäksi YBT omistaa myös Prefabmästarna i Sverige Ab -tehtaan Ruotsin puolella yhdessä Lujabetoni Oy:n kanssa. Ruotsin tehtaan liikevaihto oli viime vuonna 370 miljoonaa kruunua. YBT:n oma liikevaihto oli vastaavasti 12 miljoonaa euroa vuonna 2020.
– Ruotsin Kiirunaan rakennetaan kokonaan uutta kaupunkia, joten sinne betonia ja elementtejä viedään jatkuvasti. Rekalla pääsee onneksi vielä rajan yli elementtilastissa.
Työturvallisuudesta ei tingitä
Perheyrityksen historia on alkanut jo vuonna 1958, jolloin Erkki Alapuranen perusti Ylitornion Sementtivalimon. Toisen polven veljekset Juha, Reijo ja Mika Alapuranen perustivat YBT Oy:n vuonna 1992. Juhan vaimo Sari on hoitanut yrityksen taloushallintoa sen perustamisesta lähtien. Sarin ja Juhan poika Benjami on myös mukana yrityksen toiminnassa. Perheyrittäjyys näkyy yrityksen toiminnassa yhteisöllisyytenä. Ylitornion suurimpana työnantajana YBT on kokoaan merkittävämpi toimija koko kunnan kannalta.
– Tuottavuus on luonnollisesti tärkeää, mutta myös työturvallisuus on meille aivan ykkösjuttu. Viikkopalavereissa tilannetta aina seurataan ja Betoniteollisuuden järjestämässä työturvallisuuskilpailuissa olemme pärjänneet hyvin. Koko ajan skarpataan yhdessä henkilöstön kanssa, painottaa Alapuranen.
Hirsiseinä betonista
Kilpailu on rakennusalalla kovaa. Siksi tuotekehitys ja uudet innovaatiot ovat betonialan yritykselle välttämätöntä. YBT:n osalta merkittävin innovaatio on tuottaa muiden betonivalmistajien kuorilaattoja leveämpiä laattoja. Niille on paljon kysyntää varsinkin Ruotsissa, johon YBT:n tuotannosta menee yli puolet.
– Leville olemme rakentaneet alppitalokokonaisuuden puun näköisestä betonista. Sen pinta näyttää ulkoisesti hirreltä, mutta siinä ovat kuitenkin kaikki betonin hyvät ominaisuudet. Se ei painu, ei vaadi vuosihuoltoa ja on siis käytännössä lähes ikuista, huomauttaa Alapuranen.
Kiertotalous on jo osa arkea
Betonitehtaan toimitusjohtaja pitää luonnollisesti betonia parhaana rakennusaineena. Betonin erilaiset pintavaihtoehdot tekevät siitä Alapurasen mielestä myös elinympäristön viihtyvyyttä lisäävän materiaalin. Kaiken betonin ei pidä olla harmaata.
– Ympäristöasioihin pitää kaikkien rakennusmateriaalivalmistajien panostaa jatkuvasti. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti otamme kaikessa toiminnassamme huomioon ympäristön vaatimukset. Kiertotalous ja kestävä tuotanto ovat meille arkipäivää. YBT:n Ylitornion tehtaan uusi lämpölaitos ilmentää hyvin yrityksemme ympäristötoimintaa. Sen hakesiilot on rakennettu betonielementtituotannon sivutuotteena valmistuvista ”lego”-palikan tapaisista YBT-blokeista ja lämpölaitos käyttää polttoaineenaan elementtitehtaan jätepuusta murskattua haketta. Lämpölaitos mitoitettiin toimintamme mukaan, joten tehtaan kaikki jätepuu hyödynnetään lämmitykseen, kertoo Alapuranen.
YBT on liittynyt keväällä 2021 mukaan Green Building Council Finlandin toimintaan. Kansainvälisen järjestön tarkoituksena on rakennettuun ympäristöön liittyvien kestävän kehityksen käytäntöjen globaali edistäminen.
– Haluamme olla betonituoteteollisuuden suunnannäyttäjä kiertotaloudessa ja resurssitehokkuudessa. Haastamme näin itsemme, mutta myös koko toimialan mukaan kehitykseen.
Rakennusmateriaaleja pitäisi kohdella tasapuolisesti
Kuntavaalit siirtyivät tänä vuonna huhtikuulta kesäkuulle. Ne kiinnostavat Alapurasta, vaikka hän ei itse olekaan kovin aktiivinen kuntapolitiikan seuraaja. Yksi asia toimitusjohtajaa ärsyttää rakentamiseen liittyvässä politikoinnissa ylitse muiden.
– Julkisen vallan pitäisi suhtautua rakentamiseen materiaalineutraalisti. Rakennusmateriaaleilla on erilaisia ominaisuuksia. Jokainen niistä on oikeaan käyttötarkoitukseensa sopiva. Valtiovallan ja joidenkin kuntapäättäjien puurakentamisen hypetys on minusta pelottavaa. Rakennusmateriaalien keskinäisen vertailun sijaan koko alan ja päättäjien pitäisi keskittyä rakennusten elinkaariajatteluun. Sen avulla rakennushankkeita tutkitaan suunnitteluvaiheesta purku- tai uudelleenkäyttövaiheeseen asti. Esiin nousevat rakennetun ympäristön kannalta tärkeät seikat, kuten esimerkiksi asumisen ja tilojen mukavuus, toimivuus, viihtyvyys, turvallisuus sekä kokonaiskuvassa ekologisuus ja hiilijalanjälki. Betoni on monessa tilanteessa näiden laskelmien mukaan paras valinta. Olisi toivottavaa, että myös kunnallispäättäjät ottaisivat asioista selvää ja tutustuisivat enemmän elinkaariajatteluun ja laskelmiin, painottaa Alapuranen.
