Uusiutuvaa sähköntuotantoa rakentava OX2 tiedotti keväällä tähän mennessä suurimmasta, yhteensä 700 miljoonan euron tuulivoimainvestoinnista. Se koostuu kahdesta Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle nousevasta tuulipuistosta, joiden yhteen laskettu nimellisteho on 472 megawattia. Ne tuottavat valmistuttuaan sähköä 1,6 terawattituntia vuodessa. Se on noin kaksi prosenttia Suomen nykyisestä
kokonaistuotannosta. Puistot valmistuvat vuosien 2027 ja 2028 aikana.
Alan edunvalvojan Suomen uusiutuvat ry:n ylläpitämän hankelistauksen mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 140 000 MW tuulivoimaa. Maalle tästä määrästä on suunnitteilla vajaa 73 000 MW ja merelle 70 000 MW. Kaikkiaan suunnitteilla olevien hankkeiden investointiarvo liikkuu kymmenissä miljardeissa euroissa. OX2 on rakentanut Suomessa valmiiksi jo 16 hanketta ja parhaillaan rakenteilla on 91 tuulivoimalaa Lestijärven (69 voimalaa) ja Niinimäen (22 voimalaa) tuulipuistoissa. Rajamäenkylän ja Honkakankaan tuulipuistojen rakentaminen on jo käynnistynyt kiviainesten louhinnalla.
Perustukset ovat tuulipuiston yksi tärkeimmistä rakenteista. Voimaloihin voidaan tehdä joko kallioankkuriperustukset tai maanvarainen eli gravitaatioperustus. Oikein huonosti kantavalla maalla joudutaan paaluttamaan.
Maanvarainen perustus
- ”Perinteinen” ratkaisu: betonia 800–1100 m3, harjaterästä 100–140 t
Kallioankkuriperustus
- Usein kustannustehokkain: betonia keskimäärin 250–350 m3, harjaterästä 30–40 t, 15–20 m kallioankkureita 15–20 kpl
Ideaalitilanteessa voimaloille voidaan toteuttaa kallioankkuriperustukset, mutta Rajamäenkylän tuulipuistossa näin ei käy. Siellä voimaloiden gravitaatioperustuksista tulee suuria, halkaisijaltaan 25–30 metrin ”kakkuja”, keskialueeltaan kolme metriä korkeita. Betonia yhteen perustukseen menee kokonaisuudessaan noin 900 m3.
Lähes kokonaan kiertoon
Aikanaan jokainen tuulivoimala puretaan. Tuulivoimalan elinkaari on noin 35 vuotta. Suomen uusiutuvat ry:n operatiivinen johtaja Heidi Paalatie kertoo, että tähän mennessä Suomessa on purettu jo 50 voimalaa.
Nykyisellään voimaloista noin 85–95 prosenttia voidaan kierrättää. Puretut betoniperustukset voidaan murskata, pulveroida ja käyttää tienpohjina. Lapojen muovikomposiitti on hankalasti kierrätettävä jätemateriaali. Se sopii huonosti poltettavaksi, sillä on huono lämpöarvo ja siitä tulee paljon tuhkaa. Tuulivoima-ala on Euroopassa asettanut itse itselleen kiellon toimittaa lapajätettä kaatopaikoille. Suomessa olemme hoitaneet asian kuntoon jo ajat sitten. Hyötykäyttöäkin eri lähteistä syntyvälle komposiittijätteelle yritettiin kehittää jo viime vuosikymmenellä kahdessakin eri hankkeessa.
Kolmas kerta toden sanoi. Ympäristöministeriön rahoittamassa, Muoviteollisuus ry:n vetämässä vuoteen 2022 kestäneessä KiMuRa-hankkeessa luotiin lopulta toimiva keräys- ja käsittelyverkosto muovikomposiittijätteelle. Myös puretuista tuulivoimaloiden lavoista saatu muovikomposiittijäte kuljetetaan Hyvinkään keräyspihalla murskattavaksi. Sen jälkeen se toimitetaan Finnsementti Oy:n Lappeenrannan tehtaalle klinkkerin valmistuksen raaka-aineeksi ja energialähteeksi.
– Sementtitehtaalla muovikomposiittimurske syötetään prosessiin sisään polttoaineen joukossa ja on suoraan tekemisissä palotilassa syntyvän tuotteen kanssa. Palamattomat osat sulavat osaksi lopputuotetta ja menevät suoraan materiaalihyötykäyttöön sementin valmistuksessa osana klinkkeriraaka-ainetta, Finnsementin vastuullisuusjohtaja Ulla Leveelahti kuvaa.
Toistaiseksi hyvin pieni osa muovikomposiittimurskeesta on peräisin tuulivoimaloiden lavoista, sillä voimaloita on purettu niin vähän. Uudet, nyt pystytettävät tuulivoimalat puretaan 30–35 vuoden kuluttua. Ne ovat entisiin verrattuna huomattavasti suurempia.
– Lapamateriaali on varmasti kehittynyt ja selvästi entistä vahvempaa. Uudet lasikuitumateriaalit ovat siten erittäin kovia. Leveelahti sanoo, että niiden soveltuvuus hyödynnettäväksi sementin valmistuksessa on arvioitava sitten, kun ne tulevat kierrätettäviksi.
