Kun tarkastellaan rakentamisen päästövähennyskeinoja, materiaalin vähentäminen on erittäin toimivaa. Tiilirakentamisessa materiaalia saadaan vähennettyä tehokkaimmin lisäämällä umpitiiliin reiät, kuten Tanskassa on tehty 2020-luvulla, sekä käyttämällä kuorimuurauksessa ohuempia tiiliä. Keski-Euroopassa selvityksessä on jopa vain 50 mm paksut kuorimuuraukset.
Tiilikokoihin ei ole olemassa yhtenäistä globaalia standardia ja yleensä tiilikoot ovat hyvin maakohtaisia. Kokoon on vaikuttanut alun perin käytössä ollut valmistustekniikka sekä laitteet.
Kuorimuurin paksuudella ei ole vaikutusta vedenläpäisyyn
Suomen Tiiliteollisuusliitto ry teetti Tampereen yliopistolla kokeellisen tutkimuksen ja diplomityön julkisivutiilen koosta ja sen vaikutuksesta kuorimuurin toimintaan vuonna 2024. Diplomityöntekijä Heidi Sormusen suunnittelemassa koejärjestelyssä eripaksuisia kuorimuurauksia sadetettiin viistosadetta simuloivilla sadetuksilla ja kuorimuurin vedenimua mitattiin antureiden avulla.
Tutkimuksen perusteella tiilen leveydellä ei ole merkittävää vaikutusta tiilimuurin vedenläpäisyyn, vaan vedenläpäisy viistosateella oli samanlaista eri tiilipaksuuksilla. Kuorimuurillisen seinärakenteen toimivuus ei ole riippuvainen kuorimuurin paksuudesta, kun varmistetaan tuuletuksen toimivuus ja taustarakenteen kosteudenkestävyys.
Taustalla todennäköisesti käytössä olleet tiilikoot
Heidi Sormunen tarkasteli diplomityössään kuorimuurauksen kehittymisen historiaa ja selvitti mahdollisia syitä juuri 135 mm tiilen käyttöön korkeiden rakennusten kuorimuureissa. Selkeää syytä valitulle leveydelle ei löytynyt. Kuorimuurien vedenläpäisystä ei ole tehty montaa tutkimusta ja vuosikymmeniä vanhojen tutkimusten lopputuloksissa paksumpi kuorimuuraus ei ollut parempi, vaan ohuemmat kuorimuuraukset ovat tutkimusten perusteella nopeampia kuivumaan.
Todennäköinen syy 135 mm tiilikokoon on sen hyvä saatavuus Suomessa sekä tottumus. Päästövähennysten takia vanhoja tottumuksia on kuitenkin syytä miettiä uudestaan. Tämä on motivoinut myös Tiiliteollisuusliittoa selvittämään kuorimuurauksen toimintaa ja edistämään siirtymistä muissa Pohjoismaissa laajasti käytettyyn 85 mm paksuun kuorimuuraukseen.
