Noin kolmannes rakentamisen hiilipäästöstä Suomessa on peräisin betonirakentamisesta. Vaihtoehtoisia materiaaleja on globaalisti tarkasteltuna tarjolla vain muutamia prosentteja betonin käyttömääristä, joten betonin korvaamisesta muilla materiaaleilla ei ole ilmastonmuutoksen torjunnan ratkaisuksi. Ratkaisun on löydyttävä betonin päästöjen pienentämisestä.
Vähähiilisten tuotteiden kysynnän virkistymisen myötä betoniteollisuuden yritykset ovat tuoneet markkinoille merkittävän joukon vähähiilisiä betonituotteita, valmisbetonista erilaisiin elementteihin ja muihin betonituotteisiin. Tosin on todettava, että vähähiilistä valmisbetonia on ollut tarjolla jo yli kymmenen vuoden ajan, mutta kiinnostus sitä kohtaan oli pitkään kovin vähäistä.
Betoniteollisuus ei ole tyytynyt vähähiilisyydessä näpertelyyn, vaan vähähiilisten betonisten tuotteiden päästötasoa on kyetty pudottamaan tyypillisesti heti alkuun 40-60 %. Tämä päästövähennystaso on niin merkittävä, että vähähiilisen rakentamisen pelikenttä on muokkaantumassa perusteellisesti.
Markkinoiden vähähiilisin kerrostalo rakennetaan nykyään käyttämällä vähähiilisiä betonielementtejä ja työmaavaluissa vähähiilistä valmisbetonia. Tämä tarkoittaa, että pieni hiilijalanjälki voidaan saavuttaa tinkimättä totutusta vikasietoisuuden ja pitkäaikaiskestävyyden tasosta, kuten muistakaan asiakkaiden arvostamista betonin ominaisuuksista. Keskeinen keino betonin päästöjen vähentämisessä on vähähiilisen sideaineen käyttö. Käytännössä tämä tarkoittaa Portland-sementin seostamista vähähiilisillä sideaineilla, kuten masuunikuonalla. Jatkossa betonin vähähiilistymistä vauhdittavat myös kotimaiseen sementtiteollisuuteen luvassa olevat jätti-investoinnit, joilla sementin raaka-aineen eli klinkkerin päästötasoa kyetään pienentämään kaksinumeroisella prosenttiluvulla.
Sementti- ja betoniteollisuus tavoittelevat hiilineutraalisuutta vuoteen 2045 mennessä. Tavoitetta ei voida kuitenkaan saavuttaa pelkästään perinteisillä päästövähennystekniikoilla, vaan tarvitaan uutta valmistusteknologiaa. Eurooppalaiset sementinvalmistajat ovatkin käynnistäneet yhteistyönä lukuisia suuria kehityshankkeita pilot-laitoksineen, joita on toteutettu eri puolille Eurooppaa. Tavoitteena on sementin valmistuksen sähköistäminen sekä hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen tai varastoinnin kehittäminen. Yhtenä esimerkkinä toteutuneista kehitysaskelista on Suomessa kehitetty sähkötoiminen sementtiuuni, jonka avulla kalkkikivestä vapautuva hiilidioksidi voidaan saada suoraan puhtaana talteen ilman, että tarvitaan monimutkaista ja energiaa kuluttavaa savukaasuista tapahtuvaa erottelutekniikkaa.
On nähtävissä, että varsinkin vihreän sähkön tarjonnan lisääntyessä nämä uudet teknologiat mahdollistavat hiilineutraalin sementin valmistamisen. Kun tähän yhdistetään betonin karbonatisoitumisen myötä tapahtuva ilmakehän hiilen sitoutuminen betoniin, betonirakentaminen voi muuttua lopulta hiilinegatiiviseksi. Eli rakentamalla betonista voidaan pienentää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja torjua siten ilmastonmuutosta.
