Taide kuuluu yhtä lailla julkisiin rakennuksiin ja työpaikoille kuin osaksi liikenne- ja ostosympäristöjä tai asumisen arkea. Taide on parhaimmillaan kiinteä ja merkityksellinen osa rakennettua ympäristöä. Betonin hyviä teknisiä ja monipuolisia esteettisten ominaisuuksia yhdistämällä on toteutettu lukuisia niin sisä- kuin myös ulkotiloihin sopivia säänkestäviä taideteoksia ja taiteenomaisia tuotteita.
Kvarteret Victoria Jätkäsaaressa – taidetta julkisivuissa
Kvarteret Victoria on Helsingin Jätkäsaaren kulttuurin ja monimuotoisen taiteen keskusta. Taiteilija Silja Rantasen ja Carolus Enckellin Kvarteret Victorian julkisivuun tekemä iso, kokonaisuudessaan 75 metriä pitkä ja 15 metriä korkea taideteos on kolmiosainen, kolmella eri tekniikalla toteutettu.
Taideteoksen katutason betonisen osuuden elementit toteutti Betoniluoma Oy. Neljä erilaista kuviota sisältävä betoninen osuus sijaitsee katutasossa, lipan alla. Teokseen tarvittiin kahdeksan isoa, noin 6,5 metriä korkeaa ja 4,3 metriä leveää elementtiä. Taideteoksen kuviot ovat neljässä, arkadimaisesti ulospäin katutasoon sijoitetuissa elementeissä, taideteoselementtien sisäpuolelle tehtiin samansuuruiset taustaelementit.
REDIn ilmastointi betonisen ”Valaskalan” vatsaan
Valaskala ei alun perin ollut taidehanke, vaan ilmanvaihtorakenteesta on aukion suunnittelun myötä kasvanut tilataideteos, joka asettuu harkituksi osaksi Kalasatamanpuiston ja Englantilaisaukion maisema-arkkitehtuuria.
Valaskala on Englantilaisaukion suurikokoinen, tilaa rajaava veistoshahmo, joka toimii katseenvangitsijana ja näkymän päätteenä siltojen alaisessa aukiotilassa. Se merkitsee kauppakeskus Redin pääsisäänkäynnin ja luo tunnistettavan paikan ihmisten kohdata toisensa. Teos kasvaa aukiopinnasta ja muodostaa aukion puolelle suojaavan, sylimäisen tilan. Sen kallistetut julkisivut avaavat teoksen kohti taivasta ja toisaalta viistettyjen julkisivupintojen karheus ja tummuus luovat mielikuvan sen jatkumisesta pinnan alla. Teoksen sijainnin ja koon määrittelevät Redin maanalaista pysäköintihallia palvelevat ilmastointikuilut, jotka kätkeytyvät betonikuoren sisälle. Kadun puoleisen julkisivun aukotus palvelee myös ilmanvaihtoa. Paikalla valettu betoniteos on korkeimmillaan noin 8 metriä ja pituudeltaan 28 metriä. Teos toteutettiin osin elementeistä, joiden varaan rakennettiin paikallavalumuotit. Parhaimmillaan paikalla valettiin 80 kuutiota betonia yhtäjaksoisesti 23 tuntia.
Savunpoistorakenteet betonitaiteeksi – Iso Omena
Haat syntyivät Ison Omenan laajennukseen kilpailuvoiton tuloksena. Taiteilija Antti-Ville Reinikainen kertoo idean synnystä ja teoksen toteutuksesta: ” Espoon Matinkylää koskevassa maakirjassa 1500-luvulta mainittiin Matinkylässä olleen neljä taloa. Olin aiemmin pyöritellyt ovenhaan muotoja ajatuksissani ja nyt tajusin, että haalla
tarkoitetaan myös taloon tai tilaan liittyvää aitausta.”
”Historiallinen tieto yhdistyi näihin neljään savunpoistohormiin, joiden ympärille suunnittelin betoniset ”aitaukset”. Niiden samaan suuntaan aukeavissa sivuissa toistuvat ovenhaan muotoiset aukot. ”Ovenraosta” loistaa lämmin valo. Historiallisten tekijöiden lisäksi ajatuksena oli kotiin palaaminen, saapuminen ja poislähtö. Olihan sijaintina yksi Matinkylän metroaseman pääsisäänkäynneistä. Halusin käyttää betonia teosten materiaalina, paitsi sen säänkestävyyden takia, myös 1960-70 -luvulla rakennetun ”vanhan Matinkylän” betonilähiöhistorian takia”, hän jatkaa.
Höyhen betonista – Lohjan psykiatrian uudisrakennuksen taideteos
Lähtökohta taideteoksen toteutukseen oli mielenkiintoinen, sillä käyttäjien puolelta esitettiin toivomus, että teos ei saisi vaikuttaa potilaisiin liian voimakkaasti. Sairaalamiljöö on herkkä alue ja sen rauhalliseen sisustukseen on panostettu erityisen paljon.
”Päädyin lopulta pehmeään aihepiiriin; ilmavaan höyheneen ja joutsenpariin, kertoo kuvanveistäjä Pertti Kukkonen.
Teoksen kantavana ajatuksena on sen hahmottuminen vasta kauempaa. Niin kuin elämässäkin usein, asiat hahmottuvat vasta kun niihin saa tarpeeksi etäisyyttä.”
Teoksen betoniosuus toteutettiin erikokoisista pallokuvioista, joista vasta kauempaa hahmottuu höyhen. Sama idea toistuu akryylilevyyn kuvioidussa pystyraidoituksessa, jonka paksuusvaihtelut muodostavat kauempaa hahmottuvan joutsenparin. Levyjen reunoihin on asennettu ledvalot, jotka nostavat kuvion esille. Betonin kuviointi toteutettiin graafisen betonin menetelmällä. Sävymaailma haluttiin harmoniseksi muun sairaalan sävyihin sopivaksi ja siksi betonin määrittely oli erityisen tarkkaa. Kiviaines valittiin huolella ja muun muassa kalkkifillerin sijaan käytettiin keltaista hiekkaa. Sideaineena käytettiin valkosementtiä, johon lisättiin hieman ruskeaa pigmenttiä. Näin kuvioinnin muodostama kontrasti oli melko lievä korostaen pehmeää vaikutelmaa.
Betoninen Päiväpeitto
Päiväpeitto–sarja koostuu kolmesta naisen työtä käsittelevästä teoksesta. Tekstiilitaidetta ja betonia yhdistävä kuvanveistäjä Arja Kärkkäisen Päiväpeitto on tekstiilimuottiin valettua betonia. Pinnan struktuuri ja väri on saatu aikaan polttamalla muottina toiminut kangas. Teko- ja luonnonkuitujen eroja hyödyntämällä sekä kangasta kerrostamalla on saatu esiin muun muassa väriefektejä, jotka johtuvat materiaalien erilaisesta palamisprosessista.
Turvapaikka – Liikenneympyrät ja taide osana ympäristöä
Turvapaikka on Sipoon Nikkilässä kolmeen erilliseen liikenneympyrään sijoitettu veistoskokonaisuus. Kahta ensimmäistä liikenneympyrää hallitsee jäniksen valkoinen abstrakti hahmo ja porkkanan näköiset elementit.
Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin parikymmentä valkoista citykania, jotka sijoitettiin Sipoon Kuntalan viereen sijaitsevaan liikenneympyrään vuonna 2010. Alempaan liikenneympyrään sijoitettiin 15 kappaletta metrinkorkuisia, oranssia porkkanaa vihreine naatteineen. Vuonna 2017 valmistuivat perhoset. Samassa ympyrässä on myös ruukkukukkia, joiden sisällä on valo. Perhoset ja Ruukkukukat viittaavat alueen maastoon, jota on aina hallinneet pellot, jossa on aina ollut runsaasti perhosia ja kukkia.
Liikenneympyrän vaatimukset huomioonottavat taideteokset toimivat opasteina ja keskustan kolme liittymää toisistaan erottaviksi elementeiksi. Liikenteen sujuvuuden ja hahmottamisen kannalta huomioitiin ympyröiden liikenteen ohjaus. Taideteosten suunnitteluun vaikutti myös se, etteivät teokset saa peittää näkyvyyttä.
Artikkeli on osa Betonilehdessä nro 4/2018 julkaistuja erillisiä juttuja. Voit lukea taideteoksista ja niiden taustoista sekä toteutuksesta tarkemmin Betoni-lehden sivuilta 24-37.
