Hallituksen leikkauspäätöksellä seurauksia kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaan

Hallituksen päätös leikata vuokra-asuntojen korkotukea johtanee siihen, että kohtuuhintaisia asuntoja on tulevaisuudessa markkinoilla yhä vähemmän. Suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä tilanne on jo nyt monelle kotitaloudelle haastava. Onkin syytä kysyä, ymmärretäänkö päättäjien keskuudessa todella asunnontuotantoon kohdistuvien leikkausten vaikutukset yhteiskuntaan?

Blogi | Antti Taivalkangas 16.9.2025

Rakentamisen toimialalla toivottiin, ettei hallituksen kehysriihessä tehtäisi päätöksiä, jotka vaikuttaisivat kielteisesti alan yritysten jo valmiiksi haastavaan tilanteeseen. Toisin kävi: hallitus päätti leikata valtion tukemien vuokra-asuntojen korkotukea 365 miljoonalla eurolla vuonna 2027.

Tiedossa on, että paineet talouden tasapainottamiseksi ovat hallituksella kovat eikä helppoja leikkauskohteita ole. On silti kysyttävä, onko tälle leikkauspäätökselle riittävät perusteet. Ymmärretäänkö päättäjien keskuudessa todella asunnontuotantoon kohdistuvien leikkausten vaikutukset yhteiskuntaan?

Hallituksen päätöksen ilmeinen seuraus on, että kohtuuhintaisia asuntoja on jatkossa markkinoilla yhä vähemmän. Suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä tilanne on jo nyt monelle kotitaloudelle haastava: pienituloisilla aloilla työskentelevien on vaikea pärjätä korkeiden asumiskulujen kanssa, eikä halvempaan asuntoon muuttaminen ole mahdollista, jos tarjontaa ei ole. Tilanne on yksilötasolla kohtuuton, mutta myös yhteiskunta kärsii, sillä pahimmillaan asuntopula voi johtaa työntekijäpulaan monilla tärkeillä aloilla.

Hallituksen päätös leikata vuokra-asuntojen korkotukea onkin saanut osakseen paljon kritiikkiä, jonka antajien joukossa ovat mm. Rakennusliitto ja Heka. Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super arvioi, että riihipäätöksen seurauksena pienituloisten mahdollisuus päästä kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin heikentyy tulevina vuosina.

Kivirakentajat yhtyvät huoleen kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan heikkenemisestä. Kannamme huolta myös rakentamisen toimialan yrityksistä, joihin hallituksen päätös vaikuttaa. Nämä yritykset tarvitsisivat monien vaikeiden vuosien jälkeen valoisampaa näkymää tulevaisuuteen, sen sijaan että niiden toimintaedellytyksiä heikennetään entisestään.

Hallituksen tavoitteena on tukea ratkaisuillaan viriävää talouskasvua ja vahvistaa suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen. Toivomme, että hallitus ymmärtää kotimaisen kivirakentamisen yritysten roolin työllistäjänä ympäri Suomen ja koko rakentamisen toimialan merkityksen maamme taloudelle.