Suomen hallitus tukee puukerrostalojen rakentamista voimallisesti, mutta tukirahat menevät päästöjen vähentämisen kannalta hukkaan. Paljon puukerrostalojen tukemista tehokkaampaa olisi antaa rakennusalan markkinamekanismien toimia. Näin laadukkaimmat, kestävimmät ja myös ympäristön kannalta parhaat rakennusratkaisut voittaisivat.
Vähähiilisyyden tavoitteleminen tulee puukerrostalorakentamisella erittäin kalliiksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn antaman ja Rakennuslehdessäkin esillä olleen tiedon mukaan puukerrostalot tulevat noin 250 €/m2 kalliimmiksi kuin kivirakenteiset. Tämä laskelma perustuu Helsingin Kuninkaantammen kohteisiin, joissa verrattiin samanlaisia kivi- ja puukerrostaloja toisiinsa. Ero ei ehkä kuulosta kovin suurelta, mutta sen pohjalta yhden puurakentamisella säästetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tulee yli 2500 €. Vertailutietona mainittakoon, että EU:n päästökaupassa CO2-tonnin voi säästää sadasosalla tästä hinnasta, eli 25 €:lla.
Ympäristöministeriö on jo päättänyt tukea puukerrostaloja MAL-alueilla (maankäyttö, asuminen, liikenne) 5000 €/asunto ja muualla 3000 €/asunto. Tällä tuella sekoitetaan rakennusmarkkinoita ja heikennetään osaltaan kivirakentamisen mahdollisuuksia ja suunnitelmia, joilla rakentamisen hiilipäästöjä voitaisiin pienentää. Kesäkuun alussa julkaistun puolueettoman selvityksen (Gaia Consulting Oy) mukaan betonirakentamisen hiilipäästöjä voidaan pienentää monin eri toimenpitein hyvin tehokkaasti. Itse asiassa niin tehokkaasti, että vuonna 2050 betoniteollisuus on Suomessa jo käytännössä hiilineutraali toimiala.
Rakennusmateriaalin merkitys rakentamisen kokonaispäästöihin on hyvin pieni. Oli kysymys sitten betonista tai puusta. Ylivoimaisesti suurin osa rakennuksen päästöistä syntyy sen elinkaaren aikaisesta lämmittämisestä, viilentämisestä ja sähkön käytöstä. Siksi hallituksen voimakkaasti ja suurella rahalla tukema puukerrostalojen rakentaminen ei tuota Suomen hiilijalanjälkeen kuin kosmeettisia vaikutuksia. Se sekoittaa kuitenkin markkinatalouden mekanismeja erittäin tehokkaasti.
Mikko Isotalo
puheenjohtaja, Betoniteollisuus ry
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 29.6.2020
