Kruunuvuorensilta tuo kokonaan uuden rakennetun elementin ja näyttävän merellisen maamerkin Helsingin kaupunkiympäristöön. Silta yhdistää kasvavan Laajasalon alueen Helsingin keskustaan raitioliikenteellä, jalankululla ja pyöräilyllä, ja edistää näin kestävien kulkumuotojen käyttöä. Lisäksi silta avaa meri- ja saaristomaisemaa kaikille sillä liikkujille uudella kiinnostavalla tavalla. Yksityiskohtien suunnittelu ja laadukas toteutus luovat sillalle omaleimaista ilmeikkyyttä.
Hankkeen tavoitteena on ollut sulauttaa silta liikenneväylineen erilaisiin ympäristöihin linjan varrella, mutta muodostaa kuitenkin pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän tunnistettavan osan. Siltahankkeen kokonaisuuteen kuuluu myös Finkensilta sekä rantaväylän rakentaminen Korkeasaaren edustalle. Korkeasaaren uusi pääsisäänkäynti avautuu luontevasti reitin varteen.
Uuden Kruunuvuorensillan kokonaispituus on 1191 metriä, sillan teräsbetoninen pyloni nousee 135 metrin korkeuteen ja alituskorkeus on 20 metriä. Betonikantinen liittorakenteinen vinoköysi- ja palkkisilta on koko pituudeltaan vaakakaareva ja sillan pisimmät jännevälit ovat 260 metriä.
Tuomariston näkemyksen mukaan hankkeessa:
- On kehitetty ja sovellettu edistyksellistä betoniteknologiaa, jossa on hyödynnetty erikoisbetoneja ja reaaliaikaista lämpötilan- sekä lujuuden seurantaa.
- Työmaa on ollut kansallinen edelläkävijä betonin jäähdytyksen hallinnassa. Hankkeessa mallinnettiin tarkkaan betonin lämpötilan kehittymistä ja rakenteita jäähdytettiin massiivisten rakenteiden lämpötilojen rajoittamiseksi.
- Rakenteiden korkea, 200 vuoden käyttöikä, erityishaasteet valmisbetonin kanssa ja suunnittelun innovatiivisuus ovat kehittäneet alan käytäntöjä valtakunnallisesti.
Esimerkkeinä erityisrakentamisesta voi mainita korkean pylonin rakentaminen Suomen infrarakentamisessa harvoin käytetyllä ns. kiipeävällä muottikalustolla noin neljän metrin valujaksoissa. Muotin muuttuva poikkileikkaus ja tiheä raudoitus tekivät betonointitöistä erittäin haasteellisia. Kuten pylonin poikkileikkaus, muuttui myös sillan välitukien poikkileikkaus koko matkalla, lisäksi tiheä raudoitus ja välitukien yläpäässä oleva vetotanko hankaloittivat betonointeja.
Suuressa osassa rakenteista vaatimuksena oli suola-pakkasrasitusta kestävä korkealujuusbetoni C55/67 P50. Hankkeessa on valettu onnistuneesti paljon vedenalaisia kohteita: paalut, kasuunien työbetonit ja pylonin alin antura. Kohteet betonoitiin valuputken kautta IT-massoilla ns. contractor-menetelmällä. Vedenlaisissa betonoinneissa huolellinen työnsuunnittelu korostui, koska rakenteiden korjaus on käytännössä mahdotonta.
Tuomaristo toteaa toteutuksen vaatineen eri osapuolten ainutlaatuista yhteistyötä, tarkkaa suunnittelua, huolellista aikataulutusta sekä vaativia teknisiä ratkaisuja, kuten vedenalaisia massiivivaluja, mittatarkkoja merinosturilla tehtyjä kansilohkoasennuksia ja erittäin haasteellista logistiikkaa. Huomionarvoista on ollut myös rakentamisen mahdollistaminen ympäristö- ja luontoherkällä alueella. Rakentamisen aikataulutusta ohjasivat lintujen pesiminen, meritaimenen kutuvaellus ja vesistövaikutusten kokonaisuus sekä Korkeasaaren eläintarhan eläinten hyvinvoinnin huomiointi rakentamisen aikana.
