Rakentamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa on lukuisia osa-alueita, joissa voi toimia ympäristövastuullisesti. Onkin tärkeää tunnistaa ja ymmärtää oman toiminnan ja valintojen vaikuttavuus.
Tehtävien valintojen ja ratkaisujen kestävyys tulee varmistaa mahdollisimman monesta näkökulmasta. Huomioon tulee ottaa materiaalien käytön resurssitehokkuus ja samalla pyrkiä tuottamaan pitkäikäinen, mahdollisimman vähän huoltoa ja korjausta tarvitseva rakennus. Käyttäjän kannalta haluttuja ominaisuuksia ovat esimerkiksi kiinteistön energiatehokkuus, toimivuus, terveellisyys, viihtyisyys, arvon säilyminen sekä muunneltavuus.
Rakennuksen käyttövaihe on merkittävin sen energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten kannalta, mutta rakentamisvaiheen valinnat ja rakentamisen laatu ratkaisevat, kuinka pitkä ja minkälainen käyttövaiheesta tulee. Rakennusmateriaalien ja rakenteiden tulee olla pitkäikäisiä ja suunnittelijan sekä rakentajan tulee osata yhdistää eri materiaaleja oikein, jotta ne kestävät suunnitellun käyttöiän.
Tiilet, harkot, laastit ja rappaustuotteet ovat todistetusti pitkäikäisiä ja huoltovapaita materiaaleja. Lisäksi ne kestävät muuttuvan ilmaston tuomat kosteusrasitukset ja jopa rakenteiden täydellisen kastumisen monia muita materiaaleja paremmin. Ne ovatkin nykyisten ja tulevien kaupunkien vahvoja perusrakenteita.
Kyseisillä materiaaleilla rakennetaan tilaajilleen ja käyttäjilleen turvallista ja terveellistä ympäristöä. Hyviä esimerkkejä on muun muassa siitä, miten koulu- ja monitoimirakennuksissa voidaan ehkäistä jo liiankin tutuiksi tulleet kosteus- ja homeongelmat. Kiviainespohjaisten rakennusmateriaalien edut voidaan hyödyntää yhtä tehokkaasti niin uudis- kuin korjausrakentamisessa: Olympiastadionilla ja Keskon entisessä, asunnoiksi ja hotelliksi muutetussa pääkonttorissa muuratut rakenteet ovat keskeisessä roolissa.
