Oikeuskansleri Jaakko Jonkka kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hallitus on esitetystä – sisällön perustuslaillisuutta kyseenalaistaneesta – kritiikistä huolimatta vienyt lakiesityksiä eteenpäin. Puheenvuoro oli painava jo siitä syystä, että nimenomaan oikeuskansleri on se taho, jonka tehtävä on valvoa hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta.
Päätöksenteon ennakoitavuutta kuvataan poliittisen riskin käsitteellä. Mitä matalampi riski, sitä johdonmukaisempaa ja ennustettavampaa on päätöksenteko. Eräs näkökulma ennustettavuuteen on laadukas virkavalmistelu. Suomessa on perinteisesti arvostettu korkealle virkamiesosaaminen. Yhteiskunnan jäsenet, joita lainsäädäntö koskee, ovat voineet luottaa tasapuoliseen ja rehtiin valmisteluun.
Nyt tätä luottamusta horjutetaan perustavanlaatuisesti. Oikeusvaltioperiaatteet ja demokratia ovat uhattuna, jos politiikka jyrää lain ja ideologia järjen. Epävarmuutta lisänneestä valmistelusta on muitakin esimerkkejä tältä hallituskaudelta, jos kyllä edellisiltäkin. Rakentamisessa se liittyy muun muassa eri rakennusmateriaalien keskinäiseen asetelmaan: kohdellaanko niitä samalla tavalla eli kunnioitetaan toimialan itse tahtomaa materiaalineutraaliutta vai tehdäänkö päätöksiä, jotka suosivat materiaaleja toistensa kustannuksella.
Yhtä lailla kuin lait turvaavat meille oikeutemme, avaa reilu kilpailu aidosti tilaa innovaatioille ja rakentamisen todelliselle kehitykselle. Yhteisten ja tasapuolisten sääntöjen puitteissa syntyvät kiistatta parhaat yhteiset ratkaisut. Näitä periaatteita nykyisten ja tulevien päättäjien on kunnioitettava. Suomi on hyvä maa harjoittaa liiketoimintaa, asua ja elää, mutta nähdyn kaltainen kehitys syö mainettamme. Hyvällä valmistelulla vahvistamme luottamusta ja luomme pohjaa uusille investoinneille ja työpaikoille. Se on nyt Suomessa otettava yhteiseksi ohjenuoraksi.
