Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr) pitää polarisoitumista yhtenä Suomen asuntopolitiikan suurimmista ongelmista.
– Kasvukeskuksissa ja suurissa kaupungeissa on asumisen hinta korkea ja pula kohtuuhintaisista asunnoista. Muuttotappion alueilla asuntojen markkina-arvo laskee, asuntokanta vanhenee ja sen korjaaminen on ongelmallista. Tässä tilanteessa monipuolisen asukasrakenteen ja eri ihmisryhmien tarpeiden turvaaminen on sekä haasteellista että tärkeää, jotta ei synny segrekaatiota, hän pohtii.
Globaalina trendinä kaupungistumisen vaikutus ilmastonmuutokseen korostuu entisestään.
– Asuminen ja liikenne aiheuttavat 84 % yhteiskunnan energiankulutuksesta ja 68 % päästöistä. Siksi on tärkeää, että kaupungistuminen tapahtuu kestävän kehityksen kannalta sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ekologisesti kestävästi.
Tavoitteena rakentamisen vähähiilisyys
Krista Mikkosen mukaan pienimuotoisella kaupunkirakentamisella on oma paikkansa tulevaisuudessakin.
– Esimerkiksi pienimuotoiseen täydennysrakentamiseen on paljon mahdollisuuksia ja myös kysyntää. Täytyy vain huolehtia siitä, että ei vaaranneta keskeisiä luonto- ja virkistysarvoja. Tätäkin tullaan tarkastelemaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa, jonka yhtenä isona teemana on rakentamisen vähähiilisyys. Sen edistämiseksi on useita keinoja, joista rakennusmateriaalit ovat vain yksi tapa. Lisäksi tulee ottaa tarkasteluun energiatehokkuus, pitkä elinkaari ja rakennusten joustavuus.
Hallitusohjelma tavoittelee puurakentamisen kaksinkertaistamista. Suomen rakennuksista jo yli 30 % runkomateriaali on puuta ja julkisivuista puisia on yli 40 %. Krista Mikkonen pitää tavoitetta aivan realistisena. Alalla on kuitenkin ihmetelty hallitusohjelman linjausta suorasta tuotantotuesta ARA-pohjaiselle puurakentamiselle.
– Kysymys on siitä, että halutaan tukea ja edistää uusia teknologisia ratkaisuja. Halutaan siis tutkia, miten puurakentamista voidaan hyödyntää myös kerrostaloissa. Ajatushan on ihan sama kuin se, miten esimerkiksi uusien energiaratkaisujen käyttöönottoon on aluksi annettu tukea. Puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa tarkoittaa sahatavaraksi muutettuna kuutta miljoonaa kuutiota vuodessa. Eihän se niin paljon ole.
Vuoropuhelu tärkeää
Krista Mikkosen mukaan tarvitaan lisää tutkittua tietoa erilaisten rakenteiden kestävyydestä ja käyttöiästä päätösten ja muun muassa rakennusten hiilijalanjälkeä koskevan lainsäädännön pohjaksi.
– Tässä materiaalien valmistajat ovat avainroolissa. Koko ajan tulee uudenlaisia tuotteita ja vaihtoehtoja. On kaikkien etu, että tiedetään tuotteista riittävästi ja voidaan yhdessä huolehtia esimerkiksi laadusta ja kestävyydestä, Mikkonen sanoo.
Hänen mukaansa koko rakennusalan edistäminen oikeaan suuntaan vaatii kaikkien osapuolten vuoropuhelua – mitään osapuolta ei saa jättää katveeseen.
– Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa eri toimijat ovat mukana sidosryhmäfoorumien kautta. Totta kai on tärkeää, että kaikessa lainsäädännössä kuullaan alan toimijoita. Teollisuuskin on nyt mukana pohtimassa, miten rakennustuotteiden uusiokäyttö ja kierrättäminen otetaan osaksi tulevaa rakennustuoteasetuksen revisiota.
Kiertotaloutta tehostaen
Kivirakentamisessa ollaan päästy jo yli 80 %:n materiaalin kierrättämisessä. Suurin osa kierrätysmateriaaleista menee tällä hetkellä maanrakennukseen, koska siellä on suurta tarvetta ja tietyissä kohteissa kierrätysmateriaaleja voi käyttää ilman erillistä ympäristölupaa.
Krista Mikkosen mukaan on tarkoitus jatkaa mara-asetuksen keventämistä kierrätyksen edistämiseksi.
– Tavoitteena on lopettaa betonimurskeen luokittelu jätteeksi ja tarkentaa maarakentamisessa käytettävien kierrätysmateriaalien laatuvaatimuksia. EU:ssa valmisteltavan End of Waste -menettelyn myötä jätteitä luokitellaan enemmän uudelleen käytettäviksi materiaaleiksi. Sehän on kiertotalouden yksi kulmakivi.
Laatua ja osaamista
Rakennusmateriaaliteollisuus juhlisti Suomen juhlavuotta 2017 Suomen matkassa -sarjallaan, jossa käytiin läpi itsenäisyyden vuosikymmenten merkittävimpiä kivirakennuksia.
– Ehkä vähän itsestään selvyys, mutta kyllä minulle Eduskuntatalo on upein ja juhlallisin kivirakennus. Olen saanut työskennellä siellä neljä vuotta ja huomannut, miten hieno rakennus se on myös sisältä. Oman arvonsa talolle antaa sen rakentamisen ajankohta: nuori kansakunta rakensi näyttävästi, ammattitaidolla ja kestävästi.
Siltä pohjalta Krista Mikkonen lähettää terveisiä koko Suomen kivipohjaiselle rakennusmateriaalituotannolle.
– Tulevaisuudessa pärjätään samoilla eväillä kuin tähänkin asti: satsaamalla laatuun ja osaamiseen.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Kivestä muuraamalla -lehdessä numero 2/2019.
