Kiertotalous on tämän päivän muotisana. Kaikki tukevat sitä ja siihen ladataan valtavia odotuksia, niin ympäristövaikutusten kuin kaupallisen hyödyntämisen näkökulmasta. Niukkojen luonnonvarojen oloissa materiaalien tehokkaan käytön ja kierron lisääminen onkin suuri mahdollisuus.
Euroopan unionissa on valmisteilla kiertotalouspaketti. Suomi on työn ytimessä Sirpa Pietikäisen toimiessa europarlamentin ympäristövaliokunnan raportoijana ja Jyrki Kataisen uuden esityksen kokoajana.
Kiertotalous on myös löytänyt tien suomalaisten puolueiden strategisten hallitusohjelmatavoitteiden joukkoon. Resurssitehokkaan tulevaisuuden rakentaminen on siis monella rintamalla käynnissä.
Tässä tärkeässä työssä on pidettävä silmät ja korvat auki sekä sydän avoinna. Dogmaattisuus ei auta ympäristöä. Faktoihin perustuvat päätökset sen sijaan auttavat. On siis tarkasteltava ennakkoluuloihin sortumatta ja ”vanhoista tottumuksista” huolimatta sitä, miten asiat aidosti ympäristönäkökulmasta ovat.
Kivirakentajat ovat olleet aloitteellisia ja edelläkävijöitä kiertotalouden rakentamisessa. Ala on tehnyt jo parikymmentä vuotta töitä kierrätyksen lisäämiseksi. Tuloksiakin on syntynyt.
Esimerkiksi käyttöikänsä päähän tulleen betonin ja tiilen kierrätysaste on jo noin 80 % eli korkeampi kuin paperin. Ennen kierrätystään materiaalit ovat jo ehtineet palvella rakennuksissa monia eri käyttäjiä usein reilusti yli 100 vuoden ajan.
Puhuminen ”vihreästä betonista” tai laajemmin ympäristöystävällisestä kivirakentamisesta ei ole siis lainkaan liioiteltua. Kivi on rakentamisessa myös ympäristövalinta.
