Kierrättäminen synnyttää energiaa, raaka-ainetta ja työtä. Neitseellisten raaka-aineiden korvaaminen on tehokkainta mahdollista ympäristötyötä. Elinkeinorakenteiden murroksessa uusi kasvu, uudet käyttötarkoitukset ja materiaalien vahva kierto talouden sisällä kulkevat käsi kädessä. EU:ssa edelleen valmistelussa oleva kiertotalouspaketti pyrkii vauhdittamaan samaa kehitystä koko maanosassa.
Kivipohjaisessa rakentamisessa olemme jo lähes sulkeneet kiertotalouden ”kehän”. Peräti 80 % rakentamisen materiaaleista kierrätetään takaisin uudelleenkäytettäväksi suoraan rakennuskäyttöön tai tuotantoprosessiin. Olisikin hyvin toivottavaa, että hallitus kiinnittäisi omassa kasvutyössään vahvaa huomiota myös rakentamisen materiaalivirtoihin. Pyörää ei tarvitse keksiä alusta asti. Seuraavassa on kolme konkreettista keinoa vauhdittamaan talouskasvua. Niillä edistettäisiin kiertotaloutta ja siihen perustuvaa liiketoimintaa selkeällä ohjeistuksella ja tarpeetonta sääntelyä purkamalla:
1. Ympäristölupa on turhan raskas väline esimerkiksi kivipohjaisten ylijäämä- ja purkumateriaalien hyödyntämisessä, ilmoitusmenettelyn tulisi riittää.
2. Rakennusalan kierrätysmateriaaleille tulisi luoda oma laatu- ja ympäristökelpoisuuskriteeristö.
3. Kierrätystuotteiden käyttöä varten tulisi laatia selkeitä ja käytännönläheisiä ohjeita, kuten pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyössä laatima ”Betonimurskeen hyödyntäminen infrarakentamisessa pääkaupunkiseudulla” –ohje.
Kiertotalous on nouseva globaali megatrendi, josta Suomi ei saa jäädä jälkeen. Kasvuorientoitunut kärkihanketyö tarjoaakin nyt hallitukselle mahdollisuuden ottaa merkittävä askel eteenpäin tiellä kohti vahvaa kiertotaloutta, jossa uudet innovaatiot ja liiketoimintamallit kasvavat vanhan teollisen rakenteemme päälle luoden vaurautta ja työpaikkoja. Tartutaan hetkeen.
