Kiertotalous on käsite, joka on sekä Brysselissä että Suomessa ollut monen huulilla viimeisen vuoden aikana. Kiertotalouden tavoitetta on sinänsä helppo ymmärtää – maapallon resurssien huvetessa on pakko miettiä, miten raaka-aineita voitaisiin käyttää tehokkaammin ja miten jätteen määrää voidaan vähentää. Mutta miten kiertotaloutta käytännössä edistetään?
Tätä kysymystä olemme Euroopan komissiossa miettineet ja analysoineet monesta eri näkökulmasta. Puheenjohtaja Junckerin ensimmäisessä työohjelmassa komissio sitoutui esittämään kiertotaloutta edistävän paketin vuoden 2015 loppuun mennessä. Aihe oli tapetilla jo viime vuonna, mutta silloin tehty esitys keskittyi lähes yksinomaan jätepuolen toimenpiteisiin, vaikka kiertotalous on huomattavasti laajempi aihe. Toimiva kiertotalous edellyttäisi nimittäin sitä, että jo suunnitteluprosessin alkupäässä huomioidaan tuotteen korjattavuus ja raaka-aineiden kierrätettävyys. Toimiakseen kunnolla se edellyttää myös kierrätettyjen raaka-aineiden kysyntää, yhteisiä määritelmiä ja standardeja sekä kuluttajien tietoisia valintoja. Kiertotalous on nimenomaan kokonaisuus, jossa jonkun jätteet ovat toisen raaka-aineita.
Juuri tästä syystä komissio päätti joulukuussa 2014 ottaa asian uudelleen harkittavaksi ja miettiä, miten kiertotaloutta voisi edistää kokonaisvaltaisemmin. Tässä hengessä komissio katsoo kiertotalouden edistämistä erityisesti kilpailukykyä parantavana agendana, joka tuo sekä taloudellisia, ympäristöllisiä että sosiaalisia hyötyjä. Eurooppalaisia yrityksiä kannustetaan parantamaan sekä tuotteiden että tuotannon resurssitehokkuutta ja siten luomaan uusia standardeja, sekä tehostamaan omaa toimintaansa. Kierrätys- ja korjauspalveluiden lisääminen vaatii osaavaa ja paikallista työvoimaa. Kiertotalouden edistäminen on tästä syystä erittäin horisontaalinen hanke, monen toimijan yhteinen ponnistus.
Keskeiset tahot komissiossa ovat tästä syystä menneen vuoden aikana tehneet tiivistä yhteistyötä ja tavanneet lukemattomia sidosryhmiä, järjestäneet julkisen konsultaation ja erilaisia tilaisuuksia. Tavoitteena on ollut kerätä mahdollisimman paljon ehdotuksia siitä, miten kiertotaloutta voisi EU:n toimesta edistää läheisyysperiaate huomioiden sekä käyttäen kaikkia jo olemassa olevia keinoja. Palautteen pohjalta komissio tulee vuoden 2015 loppuun mennessä esittämään kiertotalouden toimintasuunnitelman sekä muokatun jäte-ehdotuksen.
Vaikka lopulliset päätökset paketin sisällöstä ovat vielä tekemättä, tiedetään jo, että tämä on vasta alkua. Tulossa on nimittäin nimenomaan kiertotalouden toimintasuunnitelma, jossa komissio luettelee erilaisia toimia, joilla tulevien vuosien aikana edistetään kiertotaloutta. Eri sektoreilla on erilaisia tarpeita, joten kaikki keinot kiertotalouden edistämiseksi otetaan käyttöön. Edessä on vielä monta keskustelua toimintasuunnitelmaan kuuluvista aloitteista sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden kanssa, mutta luonnollisesti myös sekä yritysten että kuluttajien kanssa. Yhteiskunnallinen vuoropuhelu on tässä hankkeessa ehkä kaikista tärkein: Tavoitteena on luoda kaikkia hyödyntävä talousmalli, jossa yrityksiä ja kuluttajia kannustetaan tekemään kestäviä valintoja. Yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat siksi menestyksen edellytys.