Hiilinegatiivinen betoni on jo tätä päivää, ja tulevaisuudessa betonirakennukset voivat toimia merkittävänä hiilinieluna. Carbonaide-yrityksen kehittämästä menetelmästä, jolla betoniin voidaan sitoa enemmän hiilidioksidia kuin tuotannossa vapautuu, kertoi Helsingin Sanomatkin alkuvuodesta.
Betonin ja yleisesti kivirakentamisen maine ilmastopahiksena on sitkeässä, vaikka todellisuus on nykyisin aivan toinen. On tärkeää, että myös positiiviset näkökulmat ja saavutetut edistysaskeleet saavat julkisuudessa yhä enemmän näkyvyyttä.
Betoniin sitoutuu jo luonnostaan jonkin verran hiilidioksidia. Ilmiö on nimeltään karbonatisaatio, ja siitä voi lukea tarkemmin täältä. Carbonaiden menetelmällä hiilidioksidia voidaan kuitenkin pakata betoniin vielä monta kertaa enemmän ja nopeammin kuin se luonnostaan sitoo. Koska betonia käytetään rakentamiseen maailmanlaajuisesti valtavia määriä, on myös betonin hiilensidonnan potentiaali valtava. Koko tämän potentiaalin hyödyntäminen vaatii vielä hiilidioksidin talteenoton yleistymistä, mutta sekin lienee vain ajan kysymys.
Kivirakentamisen tuoteteollisuudessa tapahtuu jatkuvasti ympäristön kannalta positiivista kehitystä, josta hiilidioksidiin sidonta betoniin on vain yksi – joskin merkittävä – esimerkki. Päästöjä on alan yritysten toimesta onnistuttu viime vuosien aikana leikkaamaan sekä vähähiilisempien tuotantoprosessien että materiaaleihin liittyvien innovaatioiden avulla. Myös kivimateriaalien kierrätys toimii hyvin. Esimerkiksi vuoden 2024 aikana syntyneestä purkubetonista peräti 97 % päätyi jatkohyödyntämiseen.
Voimme täällä Suomessa olla ylpeitä kotimaisista kivirakentamisen yrityksistämme, jotka ovat sitoutuneita jatkuvaan kehitystyöhön yhteisen ympäristömme hyväksi. Se tuo tuloksia, joilla on merkitystä paitsi paikallisesti, myös koko maapallon kannalta.
