Yhä useampi työpaikoistamme on uhattuna koronaviruksen jatkaessa Suomen ja koko maailman talouden kurittamista. Siksi kotimaisilla työpaikoilla ja työllistämisellä kotimaassa on nykyään tavanomaistakin suurempi merkitys.
Rakentaminen on ollut ja on edelleen suurelta osin kotimarkkinatoimintaa. Kaikki suurina määrinä käytettävät materiaalit valmistetaan kotimaassa. Rakentamisen markkinoilla toimivat yritykset ovat valtaosin kotimaisia, joskin osalla niistä on ulkomainen omistaja. Rakennusalan työntekijöistäkin reilu valtaosa, noin neljä viidesosaa on aivan kotoperäisiä suomalaisia, vaikka eihän työntekijän kansallisuus tosiasiassa vaikuta tehdyn työpanoksen merkitykseen Suomen kansantaloudessa.
Useimmat kivirakentamisen tuotteet ovat melko painavaa tavaraa, mitä pidetään usein haittana. Kotimaisuutta paino kuitenkin tukee, sillä kivirakentamisen tuotteiden liike valtioiden rajojen yli on varsin vähäistä, suuntaan jos toiseenkin.
Jalostetummista kivirakentamisen tuotteista Suomeen tuodaan lähinnä betonielementtejä, mutta tuonnin rooli on kohtuullisen pieni. Tuonti edustaa vain muutaman yksittäisen prosentin luokkaa alan kotimaan tuotannosta. Tuontia kompensoi hieman myös betonielementtien vienti, lähinnä Pohjois-Ruotsiin.
Kevyempien materiaalien osalta tilanne on toinen. Viime aikoina on uutisoitu useasta kerrostalomittakaavan rakennuskohteesta, tai jopa kerrostaloalueesta, jonka kaikki materiaalit perustuksia lukuun ottamatta on tuotu tilaelementteinä ulkomailta: BoKlok Vantaan Koivuhakaan, Turun Linnanfältin Puubyygeli ja Espoon Finnoon alueen kerrostalot.
Onko kevytrakentaminen todellinen uhka kotimaisille työpaikoille? Koska pääomilla todistetusti ei ole kotimaata, näin todennäköisesti on.
Mikäli merkittävä osa työvoimavaltaisesta rakentamisesta voidaan siirtää tehtaaseen ja valmiiden tuotteiden paino on sellainen, että ne saadaan kuljetettua järkevästi rakennuspaikalle, työ on helposti mielekästä siirtää Suomea halvempien työvoimakustannusten maihin. Tämä on Suomen tapauksessa vieläpä kohtuullisen helppoa, koska jo lyhyen matkan takana Baltiassa työvoima on merkittävästi meikäläistä halvempaa.
Ulkomailta on taloudellista tuoda nimenomaan työvoimavaltaisia eli paljon työtä sisältäviä tuotteita. Näitä ovat rakentamisessa erityisesti tilaelementit, jotka sisältävät myös kaiken talotekniikan, pintamateriaalit ja kiintokalusteet. Siksi niiden mukana ulkomaille siirtyy paljon materiaalihankintoja, mikä tietää huonoja uutisia myös kotimaisen rakennustuoteteollisuuden ja -kaupan työpaikoille.
Jos haluat, että rakentaminen tehdään kotimaisista materiaaleista ja kotimaisella työvoimalla, kannattaa rakentaa kivestä.
