Filosofian tohtori Aino Nevalainen on muutama vuosi sitten jäänyt eläkkeelle päivätyöstään tutkimusprofessorina Kuopiossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän ehti uransa aikana olla myös monessa kotimaisessa ja kansainvälisessä asiantuntijatehtävässä. Hänellä on selvä tietoon perustuva käsitys homeongelmien syistä.
Nevalaisen mukaan suhtautuminen kosteus- ja homevaurioihin on usein sellaista, että koetaan ne ikään kuin ylhäältä annetuiksi. Niinhän ei tietenkään ole, vaan vauriot johtuvat virheistä ja puutteellisuuksista rakennus- ja käyttöaikana. Hänen mielestään pitäisi yhä enemmän pohtia miten noita virheitä voidaan välttää, ottaa oppia ja rakentaa parempaa.
Nevalainen korostaa sitä, että kosteuden hallinta rakentamisessa ja rakennuksen käytön aikana on oleellista.
— Hyvän rakentamisen periaatteista poikkeamiselle ei kuitenkaan näytä yleensä löytyvän vastuunkantajaa, toteaa Nevalainen.
Rakennuttajat hakevat usein nopeinta ja halvinta ratkaisua ja ajan mittaan se kostautuu.
— Kunnolliseen suunnitteluun kannattaisi panostaa, mutta myös työmaan asiat tulee hallita, ihan kentän viimeiseen tekijään asti, Nevalainen painottaa.
— Muuten rakennetaan taloja, joita joudutaan korjaamaan melkein heti.
Ongelmat eivät synny itsestään
Nevalainen sanoo, että joskus hänestä tuntuu, että olisi ehkä halvempaa ja parempaa viedä koulut ja päiväkodit heti parakkeihin.
— Arkkitehtuuriltaan vaativammat rakennukset voisivat tietenkin olla kunnollisia myös kosteuden hallinnan kannalta ja pysyä sellaisina käytönkin aikana. Mutta ne ovat liian harvoin sitä.
— Nykyaikana paljon puhutaan siitä, että yhdestä materiaalista tehdyt rakenteet ovat helpommin käsiteltäviä kosteusmielessä kuin monikerrosmateriaalit. Mutta kyllä hirsi kuten muutkin tällaiset materiaalit homehtuvat, jos on kosteutta, Nevalainen painottaa.
Nevalainen toteaa, että tiili ei ole hyvä mikrobien kasvualusta, mutta tiilitalossa on aina kuitenkin muita osia ja materiaaleja, joissa homeet kasvavat. Hänestä ongelma ei ole sillä tavalla yksinkertainen, että tiili, hirsi tai jokin muu rakenne olisi parempi muita, koska rakennuksissa on aina monenlaisia materiaaleja.
Ratkaisevaa on kosteudenhallinta
Kosteudenhallinnan pitää aina olla kunnossa, sillä se ratkaisee homeen kasvun.
— Kosteus on kaiken a ja o, Nevalainen sanoo.
— Miten kosteuden torjunta on hoidettu? Onko jokainen työntekijä ollut hereillä ja tehnyt parhaansa asian eteen, vieläpä vastuullisesti niin, ettei riko aiempien työstäjien hyviä tekoja. Vastuun näissä asioissa tulisi olla selkeämpi.
Nevalainen korostaa, että kosteudenhallinnan on oltava mukana myös suunnittelussa. Mutta miten tämä saadaan kaikkien kuntien teknisiin virastoihin ja muille rakentajille tiedoksi, hän ihmettelee. Nykyisin on asiasta paljon hyviä ohjeita.
— Miten niitä sovelletaan, miten ne saadaan toimimaan käytännössä, ja mieluimmin vielä niin, että siitä tulee pysyvä toimintatapa, hän pohtii.
Homeongelmia on muuallakin
Nevalainen korostaa, että homeongelmia ja homeen aiheuttamia oireita on muuallakin kuin Suomessa. Monessa maassa ne ovat yleisempiä kuin meillä. Siitä on tieteellistä näyttöä, samoin kuin siitä, että kosteusvaurioihin liittyy hengitystieoireita. Kunniaksi Suomelle on se, että tästä aiheesta uskalletaan meillä puhua ja sitä tutkia.
— Meillä ollaan tietoisempia homeongelmista ja olemme avoimempia. Monesti muualla asian esille ottajia pyritään vähättelemään ja valittajia pidetään muuten sairaina tai omituisina.
— Vaikka homeongelmat tuntuvat joskus monimutkaisilta, ovat ongelmien syyt ja niiden ratkaisujen periaatteet yksinkertaisia eikä niiden ymmärrys vaadi mikrobiologian erikoistietoja. Homeita ja homeiden itiöitä on kaikkialla, mutta kasvavaa hometta ei saa olla, sillä se on terveydelle haitallista, korostaa Nevalainen.
Olosuhteet ratkaisevat alkaako home kasvaa. Tärkein olosuhdetekijä on kosteus, oli se sitten vuodon, kapillaarinousun tai kondensoitumisen aiheuttamaa.
— Järkevintä ja taloudellisinta olisi aina ennalta ehkäistä homeongelmat, mutta syntyneiden vaurioiden korjaamisessa tulisi poistaa homeiset materiaalit ja korjata kunnolla myös kosteuden kertymisen syy.
Artikkelin laajempi versio on julkaistu Kivestä muuraamalla -lehden numerossa 1/2017
