Harkkorakentaminen oli pitkään omimmillaan pientaloissa. Lammin Betoni on toiminut yli 60 vuotta harkkorakentamisen suunnannäyttäjänä ja toi kaksi vuotta sitten markkinoille ensimmäisenä valuharkon, jonka avulla harkkojen käyttöalue on laajentunut paljon alkuperäistä käyttöaluetta suurempiin rakenteisiin. Tuorein innovaatio on valueristeharkko, jonka ensiesittely ajoittui vuoden 2018 FinnBuild-messuille. Tuolloin uusi, Kuorikiveksi nimetty tuote oli käynyt läpi poikkeuksellisen perusteellisen tuotekehitys- ja testausprosessin.
Laajaa tutkimusyhteistyötä
Lammin Betonilla on vahvat perinteet tuotekehitystoiminnasta. Sisäisen kehitystyön lisäksi olennaista on, että projektissa on mukana myös yhtiön ulkopuolisia tutkimuksen ammattilaisia. Kuorikiven
kehittämisessä olivat mukana Tampereen teknillinen yliopisto, joka vuoden 2019 alusta on ollut osa Tampereen yliopistoa, sekä Eurofins Expert Services Oy, joka on vuodesta 2018 lähtien ollut VTT Expert Services Oy:n seuraajaorganisaatio.
Tampereen yliopistolla uuden tuotteen kehittämistä tukeva tutkimustoiminta alkoi heti sen jälkeen, kun Lammin Betonilla oli syntynyt idea uutuustuotteen perusrakenteesta ja käytännön kenttäkokemukset ensimmäisistä omista testiseinistä oli saatu.
Projektin tavoitteena oli saada aikaan tuote, joka mahdollistaisi halkeamattoman ja saumattoman julkisivun ja joka voitaisiin pinnoittaa nopeasti ilman julkisivun kuivumisaikoja.
Jotta tämä olisi mahdollista, oli ensin hankittava luotettavaa tutkimustietoa julkisivun ominaisuuksista. Oli siis selvitettävä, millainen valueristeharkoista konstruoidun julkisivun tulee olla, jotta julkisivupinnoitus voidaan toteuttaa saumattomana ja halkeilemattomana.
Tarkkaan ottaen täysin halkeilematonta betonijulkisivua ei ole. Kyse onkin siitä, miten saada halkeamat niin pieniksi, etteivät ne vaikuta julkisivun rakennusfysikaaliseen pitkäaikaiskestävyyteen eivätkä myöskään erotu lopullisessa pinnassa esteettisenä haittana. Ratkaisu löytyi ideasta tehdä harkon ulkokuoreen saumat niin tihein välein, että mahdolliset hiushalkeamat jäävät haittaamattoman kapeiksi. Lopputuotteessa saumat ovat 200 millimetrin välein, jolloin koko rakennuksen julkisivu jakautuu 200 × 200 millimetrin ruudukkoon. Tällöin julkisivurakenne on jaettu riittävän pieniin, toisistaan erillään oleviin osiin, jolloin yksittäisessä ruudussa tapahtuvat muodonmuutokset jäävät paikallisiksi ja rappaukseen kohdistuvat pakkovoimat hyvin pieniksi. Tämän ansiosta rappaukseen ei muodostu näkyvää halkeilua.
