Energiamääräysten kohdalla puhutaan massiivirakenteista. Massiivisille puurakenteille ollaan ympäristöministeriön uudessa lakiesityksessä antamassa lupa kuluttaa enemmän energiaa. Peruste tälle on parasta mahdollista munkkilatinaa: ”resurssitehokkaat elinkaariominaisuudet”. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että rakennuksella on lupa aiheuttaa suuremmat ympäristöhaitat ja samalla rakentajan kustannuksia siirretään käyttäjän maksettavaksi.
Vanha kansa tiesi, että kivitalo on kesällä viileä ja talvella lämmin. Nykyään rakennukset lämmöneristetään kunnolla ja niissä on tasaisesti lämpöä tuottavat järjestelmät. Siksi nykyajan talot ovat talvellakin lämpimiä – ja kesällä helposti jopa ylilämpimiä.
Massiivisuuden merkitys ei ole silti kadonnut. Itse asiassa on käynyt päinvastoin. Nykyajan hyvin lämmöneristetyissä rakennuksissa massiivisuudesta on erityistä hyötyä. Massiivisuuden todellinen etu ja vaikutus on edelleen lämmön varaamisessa. Massiiviset kivirakennukset sitovat itseensä lämpökuormia, eli ns. ilmaisenergioita. Näitä ovat mm. auringon säteilylämpö sekä ihmisistä ja sähkölaitteista tuleva lämpö. Lämmön varautuminen rakenteisiin vähentää suoraan jäähdyttämisen tarvetta.
Vastaavasti lämpökuormien lakattua vaikuttamasta rakenteet luovuttavat varastoimansa lämmön takaisin, mikä taas vähentää välittömästi tilojen lämmittämisen tarvetta. Ilman massiivisuutta rakennusta voidaan joutua jäähdyttämään aina päivisin ja lämmittämään öisin.
Kuulostaako monimutkaiselta? Ehkä, mutta asia on yksinkertainen ja näkyy sähkölaskussasi. Kivirakenteisessa omakotitalossa rakenteet esimerkiksi kykenevät varaamaan lämpöä useita kymmeniä kilowattitunteja astetta kohti. Päivittäin toistuessa vaikutus lämpölaskuun on merkittävä. Kerrostalossa vaikutus on toki vielä paljon suurempi. Haluammeko siis massiivisia sähkölaskuja vai rakenteita?
Toivottavasti kuitenkin rakenteita, koska massiivisuuden edut todella konkretisoituvat sekä rakennuksen omistajalle että käyttäjälle pienempänä energialaskuna. Eivätkä edut edes jää tähän. Tutkimusten mukaan lämmönvaraamisesta hyötyy koko yhteiskunta, koska energiankulutushuiput pienenevät ja energiankulutus on tasaisempaa. Silloin tuotanto on myös pienempipäästöistä ja muutenkin helpommin hallittavissa.
Loppujen lopuksi massiivisuudesta hyötyy niin ikään ympäristö, koska energiantuotannon hiilipäästöt jäävät pienemmiksi. Todellisuudessa järkevää on vain kivirakennusten oikea massiivisuus, ei rakentamismääräysten poliittinen massiivisuus, puhumattakaan massiivisista sähkölaskuista veronmaksajille.
