Ilmasto ei ole entisensä eikä paluuta vanhaan ole. Se näkyy myös meillä Suomessa: sääolosuhteet ovat muuttumassa kosteampaan suuntaan. Myrskyjen ja rankkasateiden kaltaisten ääri-ilmiöiden ohella lisääntyvät leudot, vetiset talvet ja viistosateet, jotka laittavat rakennuskannan koville. Erityisesti koetukselle joutuvat sääalttiiden rannikkokaupunkien korkeat rakennukset.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on tärkeää panostaa koko yhteiskunnan tasolla, ja näin onneksi tehdäänkin. Samaan aikaan meidän tulisi kuitenkin reagoida jo tapahtuneisiin muutoksiin ja varautua tulevaan. Tämä tarkoittaa kaupunkiympäristön resilienssin parantamista; toisin sanoen niitä keinoja, joilla voimme sopeuttaa rakennuskantaa sekä ympäristöä muuttuviin sääoloihin ja näin ennaltaehkäistä ongelmia. Tähän liittyvä keskustelu ja etenkin käytännön toimet ovat toistaiseksi jääneet vähemmälle. Etenkin talvisin kosteammat olot ovat kuitenkin jo todellisuutta, joten niiden kanssa on opittava elämään – mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Huomio kosteudenkestävyyteen
Kaupunkien ja rakennuskannan resilienssiä parantavia ratkaisuja onneksi jo löytyy ja lisää kehitetään. Vikasietoisuus on rakentamisessa nousussa ja monet arkkitehdit tiedostavat hyvin muuttuvien sääolosuhteiden vaatimukset. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota rakennusten materiaaleihin ja etenkin julkisivujen kosteudenkestävyyteen. Saatavilla on mm. muuttuneisiin ilmasto-olosuhteisiin kehitettyjä pinnoitteita, jotka pitävät julkisivupinnan kuivana. Säärasitetuissa olosuhteissa, joissa kuivumisen olosuhteet ovat heikentyneet, kannattaa myös suosia tuulettuvia rakenteita. Lisäksi on olemassa perinteisiä, edelleen toimivia menetelmiä kuten räystäät, jotka suojaavat rakennuksen yläosaa tehokkaasti viistosateilta.
Nykyisten rakennusmääräysten mukaan rakennettavien uusien kerrostalojen julkisivut kestävät verrattain hyvin ilmastonmuutoksen tuomia säitä, mutta vanhemman, jo olemassa olevan rakennuskannan tilanne on toinen. Näistä rakennuksista monet vaativat korjauksia ja sopeutusta muuttuviin oloihin. Rakennusten kunnossapitosyklejä tulisikin tulevaisuudessa lyhentää ja kuntotutkimuksia tehdä tiheämmin, jotta mahdollisten vaurioiden etenemiseen voidaan puuttua ajoissa.
Hulevesien hallinnan ratkaisut
Kaupunkisuunnittelulla on tärkeä rooli muuttuviin sääolosuhteisiin sopeutumisessa. Äkilliset, suuret sademäärät voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa, ellei niihin ole varauduttu. Panostamalla hulevesien hallintaan ehkäistään kaduilla lainehtivien vesien aiheuttamia vahinkoja ja huolehditaan kaupunkilaisten arjen sujuvuudesta, tuli taivaalta sitten mitä tahansa.
Hulevesien hallintaan on saatavilla monenlaisia kivirakentamisen ratkaisuja. Läpäisemättömien pintojen vähentäminen on yksi keino, jota tulee tarkastella ilmastonmuutoksen aiheuttamiin rankkasateisiin sopeutumiseksi. Asfaltin voi korvata vaikkapa vettä läpäisevä tai nurmisaumainen kiveys.
Lisäksi vesiä voidaan johtaa erityyppisillä kouruilla hulevesille rakennettuihin viivytys-, imeytys- ja haihduntarakenteisiin sekä sadevesialtaisiin. Näin voidaan vähentää viemäreiden kuormitusta. Tähän vesien käsittelyketjuun voi kuulua lisäksi kattopinta-aloille tulevien sadevesien viivyttäminen viherkattorakenteella.
Monet näistä ratkaisuista ovat myös visuaalisesti houkuttelevia keinoja kaupunkiympäristön elävöittämiseen: esimerkiksi veden keräämiseen tarkoitetut, vettä kuljettavat hulevesirakenteet ja altaat voidaan kasvillisuuden sekä muotoilun avulla suunnitella osaksi maisemaa.
Ylipäätään luonnon tuominen osaksi kaupunkeja on tärkeää. Sen lisäksi että puut ja viherkatot auttavat kosteudenhallinnassa imemällä vettä, ne lisäävät viihtyisyyttä ja hyvinvointia. Puut myös suojaavat rakennuksia ja ihmisiä helteillä tuomalla varjoa ja viileyttä.
Katse tulevaisuuteen
Kun kaupunkeja rakennetaan, on tärkeää katsoa tulevaisuuteen, sillä tänään valmistuvien rakennusten tulisi kestää paikallaan vuosikymmeniä. Vaikka ilmastonmuutoksen suhteen ei pidä olla pessimisti, ovat tietyt muutokset jo nähtävissä ja niihin kannattaa reagoida nyt. Tässä työssä tarvitaan niin suunnittelijoita, yrityksiä, päättäjiä kuin muitakin asiantuntijoita. Parhaisiin tuloksiin kaupunkien resilienssin parantamiseksi päästään vain laajalla yhteistyöllä.
