Myyrmäen urheilupuiston uudistettu alue on paraatipaikalle urheilupuiston ytimessä. Se muodostaa tapahtuma-alueen Myyrmäkihallin edustalle. Pinta-alaltaan noin 4,9 hehtaarin alue sisältää muun muassa minijalkapalloareenan, pienen monitoimiareenan, koripallokentän, kiipeilyveistokset, tasapainoilualueen, kuntoilupaikan, trampoliinialueen sekä pohjoismaiden suurimman skeittauskokokonaisuuden. Skeittipoolin ja -parkin lisäksi skeittaukseen käy Myyrmäkihallin edusaukio sekä erityisesti skuuttaukseen väliaikainen pysäköintialue.
Myyrmäen urheilupuiston uudistamisella haettiin tasapainoa niin kasvavien käyttäjämäärien, liikennejärjestelyjen ja paikan luontoarvojen välillä. Lisäksi haluttiin vahvistaa alueen imagoa.
Hallien edusta-aukiot suunniteltiin toiminnallisiksi ulkotiloiksi ottaen huomioon väliaikainen tapahtumakäyttö, kuten urheilu- ja muut ulkoilmatapahtumat. Peruskorjauksen yhteydessä päivitettiin lisäksi urheilupuiston jalankulun, pyöräilyn, liikenteen sekä pysäköinnin järjestelyt. Hallin länsipuolen liikennejärjestelyt ja kevyenliikenteen reitit uudistettiin turvallisiksi.
Suunnittelualue sai tunnistettavan ilmeen ja sen tyyli sovitettiin urheilupuiston rakennuksiin ja ympäristön tyyliin. Keskeistä oli kulkemisen turvallinen ja esteetön järjestäminen. Siksi liikuntatoiminnot on toteutettu kulkureittien väleihin saarimaisina alueina. Siitä syntyi paikan maisema-arkkitehtonisen jäsentelyn idea. Yleisilmeeltään puistosta haluttiin luoda iloinen, raikas ja vehreä.
Valaistuksella rakenteiden muodot esille
Skeittiparkissa kohdevalot korostavat rakenteiden muotoja. Gobo-projektorit heijastavat värikkäitä plektrakuvioita maanpintaan pimeän ajan ilmeen elävöittämiseksi. Välkkymätön valaistus soveltuu kuvaamiseen ja täyttää pienten kilpailujen tarpeet. Valaistus on toteutettu himmennettävillä valaisimilla, jotka on yhdistetty kaupungin valaistuksenohjausjärjestelmään. Valaistusta säädetään vuodenaikojen ja arvioidun käyttöasteen mukaan. Urheilupuiston reuna-alueilla tunnelmaa luovat valon kontrastit. Alueen läpäisevät pyörätiet erottuvat valon värilämpötilalta muusta alueesta. Risteysalueilla kohdevalot herättävät huomion.
Vanhan ja uuden infran sovittamista
Kasvillisuusvalinnat tukevat maisemasuunnittelun kokonaisideaa. Istutukset ovat monilajisia ja värikkäitä mutta helppohoitoisia, sillä liikuntapalveluilla ei ole laajoja resursseja kasvien hoitoon. Valaisinpylväät on sijoitettu istutusalueille, jotta ne eivät haittaa toiminnallisuutta ja sulautuvat osaksi maisemaa.
Perusratkaisussa kovien pintojen hulevedet ohjataan pääsääntöisesti kasvillisuusalueille. Muutoin hulevesien hallinta ratkaistiin läpäisevillä päällysteillä ottaen huomioon alueen rakenteet ja aktiviteetit.
Peruskorjaushanke oli teknisesti haastava. Alueella oli paljon infrarakenteita eri aikakausilta, eikä kaikista maanalaisista linjoista ollut edes tietoa. Lisäksi maaperän heikko kantavuus, aiemmat täytöt ja stabilointitarpeet tuottivat lisähaastetta. Maanalainen infra toteutettiin pääosin niin, että runkoverkkoihin päästään käsiksi ilman että tarvitsee poistaa liikuntavälineitä. Alueella kulkevan kaasuputken ylitykseen
suunniteltiin erikoisratkaisu. Silti työn aikana eteen tuli paljon yllätyksiä, kuten esimerkiksi esille tullut vesijohto ja väärin asennetut sähkökaapelit, mutta kaikesta selvittiin menestyksekkäästi hankkeen hyvällä yhteistyöllä.
Käyttäjät löysivät uudistetun urheilupuiston
Alueesta haluttiin muodostaa kohtauspaikka eri lajien ja käyttäjäryhmien välille sekä houkutella ihmisiä liikkumaan. Siksi suunnitteluun osallistettiin alueen nuoria ja skeittauksen harrastajia.
Käyttäjät löysivätkin kohteen heti ensimmäisen vaiheen valmistuttua. Nyt alue on hyvin suosittu, suorastaan ruuhkainen, ja välillä suorituspaikoille on jonoa. Suosio on poikinut pyyntöjä vastaavista toiminnoista myös muualle Vantaalle.
Vuoden Ympäristörakenne -kilpailu
Vuoden Ympäristörakenne 2021 -palkinnosta kilpailee kuusi kohdetta: Vantaalla sijaitseva Myyrmäen urheilupuisto, Tampereella sijaitseva Ranta-Tampella, Kuopiossa sijaitseva Snellmanninpuisto ja katualueet sekä Helsingissä sijaitsevat Pasilan Triplan ulkotilat, Jätkäsaaren Woodcityn kattopuutarha sekä Helsingin sataman tuntumassa sijaitseva Vuosaaren huippu. Kilpailun järjestävät KIVI ry, Betoniteollisuus ry sekä Puutarhaliitto ry. Tuomaristossa ovat mukana myös Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Maisemasuunnittelijoiden, ympäristöministeriön ja Viherympäristöliiton edustajat. Vuoden ympäristörakenne -kilpailun voittaja julkistetaan 8.2.2022.
Kuvat: LOCI MAISEMA-ARKKITEHDIT OY
