Sama analogia, mutta päinvastoin vaikuttaa osin rakennusten sisäilmaongelmien taustalla. Vaaleissa poliitikko voi pudota, jos äänestäjät kokevat pettyvänsä. Sisäilman suhteen valintojen vaikutukset eivät tule välittömästi esiin, eikä näin synny myöskään välitöntä reaktiota. Rakennukset eivät äänestä, joten niitä on helpompi laiminlyödä. Samalla tavalla tulee yhteiskunnan kokonaisetu usein jyrätyksi politiikan osaoptimoinnissa.
Sisäilma on yksi vuoden 2018 yhteiskunnallisista keskusteluaiheista. Se on erittäin hyvä asia. Pulma on herättänyt laajaa huolta, johon on vastattava pitävällä analyysillä ja toimenpiteillä. Valtio on aktivoitunut ongelmanratkaisussa muun muassa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelman valmistelun myötä. Alustavassa työssä on jo paljon hyvää. Siinä korostetaan kokonaisvaltaista otetta ja yhteistyötä.
Juuri tässä ovat vaikuttavan, terveen sisäilman edistämisen oikeat lähtökohdat. Kyse on oikeista valinnoista niin tilaamisessa, suunnittelussa, rakentamisessa kuin käytössä ja huollossakin. Näkökulmaksi muodostuu näin rakennuksen pitkä elinkaari. Siispä myös ratkaisut edellyttävät laajaa yhteistyötä. Toisaalta pitää hallita kosteutta ja lämpöä ilmastoinnin ratkaisuilla, toisaalta on turvattava rakenteiden kuivuus ja tiiviys. Kaiken on saumattomasti palveltava ajateltua käyttötarkoitusta ja käyttäjiä.
Nyt on siis yhdessä nostettava katse omista varpaista ylös ja nähtävä metsä puilta. Parempaa sisäilmaa tehdään sekä vanhoja että uusia rakennuksia koskevilla fiksuilla koko elinkaaren käsittävillä valinnoilla. Lapset ansaitsevat terveen koulun ja hoitoa tarvitsevat hyvän sisäilman sairaalan. Järkevillä ratkaisuilla vaikutetaan vuosikymmenten päähän. Näin kannattaa tehdä, vaikka rakennukset eivät äänestä seuraavissakaan vaaleissa. Me voimme äänestää niiden puolesta.
