Rakentaminen on suhdanneherkkä ja työvoimavaltainen ala, jonka voi oikeilla politiikkatoimilla valjastaa uuden kasvun airueeksi. Harkitsemattomilla päätöksillä voidaan puolestaan syödä uuden nousun eväitä. Hiljattain on kuultu huolestuttavia uutisia.
Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen MAL-sopimuksen kariuttaminen ei lupaa hyvää alueen asuntotilanteelle. Metropolialueen riittämätön asuntotuotanto kasvattaa pulaa kohtuuhintaisista vuokra- ja omistusasunnoista. Sama koskee myös maakuntien suurimpia kasvukeskuksia, joiden tukemiseksi tulisi käynnistää kiireesti lisätoimia tonttitarjonnan kasvattamiseksi ja asuntorakentamisen kiihdyttämiseksi.
Väestönkehitys edellyttää yli puolen miljoonan uuden asunnon rakentamista kasvukeskuksiin vuoteen 2030 mennessä. Muuttoliikkeestä ja kiihtyvästä maahanmuutosta syntyvä paine kohdistuu voimakkaimmin suuriin kasvukeskuksiin. Väestön keskittyminen lisää myös liikennemääriä, mikä pakottaa kehittämään joukkoliikennettä.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Asunto- ja liikennepolitiikan kytkeminen yhteen MAL-sopimuksen tavoin olisi oiva kasvuvipu ja täsmälääke. Valtion tuki asunto- ja työpaikkarakentamista parhaiten vauhdittaville raideinvestoinneille olisi tässä taloustilanteessa mannaa koko kansantaloudelle. Kyseessä olisi varsinainen superelvytys tilanteessa, jossa tahmea kasvu jumittaa kansantaloutta.
Kaiken kukkuraksi investointien on laskettu palautuvan valtion kassaan moninkertaisesti verotuloina. Esimerkiksi Raide-Jokerin, Tampereen ratikan ja Espoon kaupunkiradan osalta voidaan vakavasti puhua superelvytyksestä takaisinmaksun ollessa jopa kymmenkertainen. Bonuksena tulevat työllisyys- ja ympäristönäkökohdat sekä sujuvampi liikenne.
Nyt kaavoitus oikeille raiteille ja rakentamisesta vauhtia koko kansantalouteen!
