Rakentaminen on pitänyt Suomen kansantalouden kasvua yllä. Muun talouden takerruttua kiinni hitaaseen kasvuun on rakennustyömailla ollut aivan erilainen vauhti päällä.
Patoutunut kysyntä purkautuu tällä hetkellä rakentamisessa. Nyt rakennetaan niin suuria kauppakeskuksia kuin uusia suuria teollisia laitoksiakin. ”Kehittyvä kunta rakentaa” on kivirakentajien kuntavaaliviestien otsake. Sama pätee kansakuntaan. Rakennustyömaa viestii uusiutumisesta ja kasvusta. Se viestii muutoksesta.
Eräs muutoksen näkökulma koskee Suomen monikulttuurisuutta. Rakennustyömaa on monelle ulkomaiselle portti Suomeen. Rakennustyömaa on toisaalta monella paikkakunnalle juuri se paikka, missä erilaiset kulttuurit tulevat näkyviksi.
Hyvä esimerkki on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista hankkeista eli Helsingin Kalasataman Redin kauppakeskuksen työmaa. Joka kolmas työmaan kulkuluvista kuuluu ulkomaalaiselle.
Tämä on haaste ja mahdollisuus. Työmailla tarvitaan myös vahvaa suomenkielen osaamista esimerkiksi työnjohdollisiin tehtäviin. Toisaalta rakentamisen ammattitaito ei katso kansallisuutta, vaan työmaat ovat pikemminkin erinomaisia kotouttamisen areenoja.
Avainasemaan nousee monessa suhteessa koulutus. Osaamalla kieltä ja omaamalla ammattitaidon uusi tulokas on mukana rakentamassa yhteistä hyvinvointia. Siksi rakennusala kertoi jo yli vuosi sitten haluavansa kouluttaa lähivuosina kymmeniä tuhansia turvapaikan saaneita rakennusammattilaisiksi. Osa ulkomaisista rakentajista onkin jo asettunut Suomeen ja myös saanut kansalaisuuden. Suomi muuttuu rakennustyömaa kerrallaan.
