Suomalaisessa keskustelussa on kesän aikana ollut vahvasti esillä metsiemme rooli hiilinieluina ja Euroopan unionin toimielinten näkemykset metsiemme lisäkäytöstä. Kuten tunnettua, on nykyinen hallitus rakentanut sekä arvovaltansa että talouspolitiikkansa vahvasti lisääntyvän metsienkäytön varaan. Samaan aikaan asiantuntijapiireissä on kritisoitu linjausta huomauttamalla sen supistavan hiilinielujamme.
Poliittinen retoriikka on vahva työkalu. Hallituksen lisäksi muutamat muutkin ovat jaksaneet ylläpitää mantraa betonin korvaamisesta puulla. Se mikä kuulostaa hyvältä, ei sitä aina kuitenkaan ole. Erityisesti kiertotaloudesta puhuttaessa – josta muuten soisi biotalouden rinnalla enemmänkin puhuttavan – tämä näkökulma on heiveröinen. Rakentamisessa kivi nimittäin kiertää jo hyvin: yli 80 %:sesti. Siinä on malliksi monelle.
100, joskus 200 vuotta tai kauemminkin kestävät kivirakennukset lisäksi sitovat hiiltä nekin. Rakennusten ympäristövaikutuksista keskustellessa tulisikin aina muistaa koko rakennuksen elinkaari. Kun maailma yhä enemmän katsoo kiertotalouden mahdollisuuksiin, eikä kotimaista poliittista retoriikkaa sellaisenaan osteta EU:ssa, niin olisi tärkeää katsoa mitä jo olemassa olevalla hyvällä työllä on saatu aikaan, ja voidaan tehdä vielä paremmin. Esimerkiksi kiertotalouden kohdalla rakentamisen materiaalien entistä parempi hyödyntäminen myös uusiokäytössä olisi tärkeää. Sitra on kokonaisuudessaan arvioinut kiertotalouden olevan Suomelle 2,5 miljardin euron mahdollisuuden.
Vaalikausi on maksimissaan neljä vuotta ja vaalien jälkeen uudella hallituksella on jälleen uudet painopisteet ja kärkihankkeet. Biotalouden voi tuolloin korvata kiertotalous tai ihan joku muukin teema. Siitäkin syystä politiikan räikeimpiin ja puhtaasti ideologialla perusteltuihin linjoihin ankkuroitumisen sijaan olisi tärkeä kyetä luottamaan asiantuntijatietoon ja faktoihin. Totuuden jälkeinen aika ei saa leimata yhteisten asioidemme päättämistä.
Lue lisää: Kivi kiertää
