Tästä esimerkki tuli mieleen Tampereen raitiovaunujen värivalinnasta. Vaihtoehtoinahan tässä ratkaisussa olivat tumman- ja vaaleansininen sekä tiilenpunainen. Lisäksi pinkki synnytti kansalaisliikehdintää, joka korosti erityisesti liberaaleja arvoja.
Tampereella sekä kaupunkikehitykseen että -kuvaan merkittävästi vaikuttava raitiovaunu sai lopulta yleisöäänestyksessä punertavan värin. Osa leukailijoista kytki valinnan kaupungin poliittiseen historiaan. Paljon osuvampi analyysi on kuitenkin värin kiinteä yhteys Tampereen upeaan teolliseen historiaan. Punatiiliset rakennuksen Tammerkosken ympärillä olivat aikanaan kasvun ja kehityksen koti.
Tuo miljöö on sitä itse asiassa myös tänään, mutta eri syistä. Nykyään vanha teollinen ympäristö on erilaisten palveluiden ja luovan työn areena. Ravintolat, kulttuuri- ja toimistotilat ovat synnyttäneet uuden sykkivän sydämen vanhan tiiliverhoilun sisälle. Rakentamisessa tätä voi käyttää esimerkkinä muuntojoustavuudesta, jossa rakennukset mukautuvat uuteen käyttötarkoitukseen. Kaupunkikehitys sulattaa yhteen entistä ja tulevaa.
Laajemmin yhteiskunnallista kehitystä tarkastellen Tampereella nähty tarinankaari toimii myös erinomaisena esimerkkinä ajan myötä elävästä kehityksestä. Suomessakin on riittämiin esimerkkejä tyystin uuden tieltä raivatusta vanhasta. Ajatus vanhasta uuden kasvualustana ja sillasta eri aikakausien välillä on kestävä. Tiilenpunainen ratikka muistuttaakin jatkossa sekä aivan erinomaisesta rakennusmateriaalista että myös kestävästä kerroksittaisesta kehityksestä.
