Asunto Oy Töölön Castellum Helsingin Töölössä on ensimmäinen näin iso poroton-kennoharkoilla toteutettu kokonaisuus Suomessa. Kerros- ja pientaloja sekä julkisia rakennuksia on jo lukuisia eri puolilla maata.
Kortteli sijaitsee keskeisellä paikalla vilkkaan Topeliuksenkadun varrella. Korttelin kolmesta asuintalosta yksi on kahdeksankerroksinen ja kaksi neljäkerroksisia. Korkein on kadunvarressa jatkaen Topeliuksenkadun rakennusten mittakaavaa. Kaksi muuta ovat korttelin keskellä sovitettuna ympärillä olevien matalien rakennusten mittakaavaan. Kortteliin jää viihtyisä sisäpiha – niin kuin Töölön umpikortteleissa on ollut tapana.
Tontilla sijaitsi ennen Svenska social- och kommunalhögskolan, joka oli jo vuonna 2009 muuttanut uusiin tiloihin ja vanha rakennus oli jäänyt tyhjilleen. Tontille tehtiin asemakaavanmuutos, jonka viitesuunnitelman laati Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy. Korhonen ja Penttinen vastasivat myös korttelin arkkitehtisuunnittelusta.
– Paikalla muuratut ulkoseinät noudattavat vanhan rakennuskannan rakennustapaa ja sopivat kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. Kaavaan perustuen totesimme, että kennotiiliharkko oli paikkaan ja lähtökohtiin sopiva ratkaisu. Se oli myös järkevä toteutustapa ahtaalla tontilla, arkkitehti SAFA Kirsi Korhonen kertoo.
Korhosella ja Penttisellä oli jo aikaisempaa kokemusta kennotiiliharkoista pientalojen suunnittelussa.
– Se on mielenkiintoinen materiaali, joka antaa elementtirakentamiseen verrattuna erilaiset, laajemmat mahdollisuudet detaljoinneille, Korhonen sanoo.
Töölön korttelin suunnittelussa porotonseiniin liittyvät rakennedetaljit käytiin läpi Wienerbergerin kanssa. Rakenneratkaisuihin on laadittu oma detaljikirjastonsa.
– Kennotiilirakentamisella on pitkät perinteet Euroopassa, erityisesti Saksassa. Rakenteelliset ratkaisut on sovitettu myös Suomen olosuhteisiin aikaisemmissa kohteissa. Kennoharkko toimii kosteutta ja lämpöä tasaavana rakenteena. Se on yksi suuri syy siihen,
miksi harkko valitaan runkomateriaaliksi, kertoo Wienerbergerin tekninen asiantuntija Antti Taivalkangas.
