Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Se tarkoittaa siirtymistä ekologisesti kestävämpään talouteen ja kasvuun, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Yrityksille vihreä siirtymä avaa mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja kansainvälistymiseen. Monissa yrityksissä se on huomioitu vastuullisuustoimissa ja muun muassa kiertotalouden edistämisessä.
Turhan usein yritysten suunnitelmat vihreän siirtymän mukaisen liiketoiminnan edistämiseksi tyssäävät kuitenkin suomalaisen byrokratian rattaisiin. Konkreettinen esimerkki tällaisesta on Rudus Oy:n Sipoon Fågelbackenin kiviainesten ottamisalueen kehittäminen vihreän siirtymän periaatteiden mukaiseksi kiertotaloutta lisäämällä.
Lupa kierrätyskiviaineksen vastaanottoon saatiin 2019…
Sipoon Talmassa Ruduksen käytössä olevalle alueelle haettiin vuonna 2017 lupaa kallion louhintaan ja murskaamiseen tuotteiksi. Samalla lupaa haettiin kierrätyskiviainesten valmistukselle, jossa tavoitteena oli vastaanottaa alueella betonijätettä ja ylijäämälouhetta rakennustyömailta. Ruduksen antamien suunnitelmien ja selvitysten sekä ELY-keskuksen lausuman mukaan kaiken piti olla kunnossa.
Aluehallintovirasto (AVI) oli samaa mieltä ja myönsi toiminnalle ympäristöluvan, vaikka lähialueen naapurit tekivät valituksen kierrätyskiviainesten valmistuksesta. AVIn myöntämän aloitusluvan myötä Rudus aloitti kalliolouhinnan ja murskaamisen sekä valmistautumisen kierrätyskiviaineksen vastaanottoon ja murskaamiseen.
… ja 2022 lupapäätös kierrätyskiviainekselle peruttiin
Vuonna 2022 Vaasan hallinto-oikeudelta tuli yllättäen päätös, joka kumosi AVIn myöntämän luvan ja kielsi toiminnan betonin ja ylijäämälouheen kierrätyksen osalta. Tässä vaiheessa Rudus oli toiminut alueella jo kolme vuotta ja edistänyt suunnitelmia myös kierrätyskiviaineksen vastaanottoon ja käsittelyyn.
– Hämmennys on ollut melkoinen, sillä mitään kohtuutonta tai lainvastaista haittaa tässä ei alueelle ole tapahtumassa. Vastaanotettavan betonin kierrätysalue olisi melko kaukana asutuksesta, eikä sen murskaaminen tuo enempää melu- tai pölyhaittaa kuin kalliosta louhittavan kiviaineksen murskauksesta tulee. Louhinnan osalta meillä oli murskauksen vuosittainen enimmäismäärä jo esitetty, eikä ylijäämälouheen murskaus olisi tätä määrää kasvattanut, Rudukselta kerrotaan.
Vaasassa päädyttiin kuitenkin siihen, että Ruduksen kierrätystoimintaan liittyvät toimet alueen louhimisen ja tasaamisen lisäksi aiheuttavat haittaa. Rudus valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta vuoden 2022 lopussa tuli päätös, ettei valituslupaa myönnetä.
– Kyllähän tämä ihmetyttää, sillä toiminnan naapureihin kohdistuviin melu- ja pölyvaikutuksiin tällä ei olisi käytännössä ollut merkitystä. Päinvastoin. Tavoitteenamme oli, että osa lähtevästä materiaalista on kierrätyskiviaineksia, mikä olisi vähentänyt neitseellisten luonnonvarojen käytön tarvetta.
Kiertotalouden tukemisessa sanat ja teot eivät vielä kohtaa
Ruduksen tapaus on malliesimerkki kiertotaloushankkeesta, jossa tarkoituksena oli säästää luontoa ja pienentää esimerkiksi kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Raskaiden ja energiaintensiivisten kiviaineskuljetusten päästöt vähenevät, kun materiaalia voidaan käsitellä lähellä pääkaupunkiseudun suuria infrarakennuskohteita.
Rudukselta arvioidaan, että hallinto-oikeudessa päädyttiin varovaisuusperiaatteeseen.
– Se arvioi, että betoninmurskaus ja ylijäämälouheen murskaus lisäisivät murskausaikaa sekä melu- ja pölyhaittaa. Tehtyjen selvitysten ja suunnitelmien mukaan näin ei olisi kuitenkaan tapahtunut.
Luvituksen sujuvoittaminen on yrityksille tärkeä asia. Lupaprosessit vievät vuosia, ja toiminnan suunnittelu on haastavaa, jos vastaavia päätöksiä tulee yllätyksenä ilman, että niitä voidaan ennakoida.
– Luvituksen aikataulut eivät nykyisellään tue yritysten toimintaa. Kiertotaloudesta puhutaan kauniisti, mutta nämä päätökset vievät sanoilta pohjan. Tässäkin tapauksessa olisi ollut mahdollisuus edistää kiertotalouden tavoitteita konkreettisesti ja oikeassa paikassa. Louhintaan ja murskaamiseen liittyviä toimintoja suositellaan kohdennettaviksi jo olemassa oleville alueille. Sipoossa Talman alue on jo valmiiksi moottoritien lähellä ja kuljetusmatkat pääkaupunkiseudulle lyhyet. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä jatkuvasti suuria hankkeita, joiden materiaaliylijäämää olisi järkevää hyödyntää uudelleen mahdollisimman lähellä.
Asennemuutosta kaivataan
Rakennusteollisuus RT ry:n johtaja Juha Laurila näkee Sipoon tilanteen taustalla ainakin osittain vanhan skeptisyyden jätemateriaaleja sekä niiden hyödyntämistä ja käsittelyä kohtaan.
– Fakta on, että rakentamisen jätteet eivät ole enää samalla lailla jätettä. Nykyisellään ne toimivat raaka-aineina uusille tuotteille. Kiertotalouden mahdollisuuksia rakentamisen jätteiden osalta ei kuitenkaan tunnuta ymmärtävän vielä tarpeeksi, ja se heijastuu luvituksiin.
Vaikuttavat hankkeet keskiöön ja maankäyttöön ennakoivaa suunnittelua
Juha Laurilalla on selkeä näkemys, kuinka asiaan saataisiin tolkkua.
– Vihreän siirtymän hankkeista pitäisi tarkemmin keskittyä niihin, joilla voidaan konkreettisesti edistää muun muassa kiertotaloutta sekä päästöjen vähenemistä. Ruduksen Sipoon tapauksessa kierrätyskiviaineksen työstämisen ja jalostamisen ympäristöpäästöt olisivat olleet pienemmät kuin ne nyt ovat neitseellisen kiviaineksen louhinnassa ja murskaamisessa.
Laurila huomauttaa myös, että maankäytön suunnittelussa pitäisi tunnistaa jo alusta alkaen alueet, joilla kiertotaloutta voidaan toteuttaa ja joita alueina voidaan kehittää tähän suuntaan.
– Rakennusmateriaalivirtojen pyörittämiseen tarvitaan paljon tilaa, joten jo maankäytön suunnittelussa on oltava hereillä. Fiksulla kaavoituksella voidaan rohkaista alueen toimijoita investoimaan vihreän siirtymän hankkeisiin kauaskantoisesti. Tällä tavalla lähellä asuville ihmisille on jo alusta saakka selvempää, mitä vieressä tullaan harjoittamaan, ja mahdollisten valitusten määrä vähenee.
