Maailma muuttuu ja kaupungit niiden mukana. Mutta millaisia ovat tulevaisuuden kaupungit? Lapsuuden Aku Ankka -tyyliset tulevaisuudenvisiot futuristisista maisemista lentävine autoineen tuskin ovat ainakaan lähivuosien todellisuutta, mutta monenlaisia muutoksia varmasti voimme odottaa kaupunkien kasvaessa ja modernisoituessa. Mitä kauemmas katsotaan – kymmenien tai satojen vuosien päähän, jopa sitäkin pitemmälle – sen vaikeammaksi muuttuu ennustaminen, mutta jotain voimme päätellä tai ainakin aavistella nykytilanteen pohjalta.
Energiatehokkuus, ekologisuus ja vähäpäästöisyys ovat asioita, joihin kiinnitetään nyt rakentamisen alalla huomiota enemmän kuin koskaan ennen. Suunta on selvä: ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa rakennuksilla on tärkeä rooli ja ymmärrys tästä ohjaa alan kehitystä tuottaen uusia innovaatioita kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Kehitys on nopeaa, mutta on asioita, jotka pysyvät. Yksi niistä on kivi. Sen varaan on rakennettu kaupunkeja jo tuhansien vuosien ajan, ja sitä tarvitaan myös jatkossa.
Jo nyt kivimateriaaleista – betonista, tiilistä, laatoista – pystytään rakentamaan huomattavan vähäpäästöisiä rakennuksia, kiitos kehittyneiden tuotannon prosessien sekä uusien vähähiilisten tuotteiden. Nopeasti suosiotaan on kasvattanut esimerkiksi vähähiilinen betoni, jonka sisältämän sementin klinkkeristä suuri osa on korvattu pienipäästöisellä masuunikuonalla. Ylipäätään vähähiilisten kivipohjaisten tuotteiden valikoima on kasvanut nopeasti kysynnän myötä.
Tulevaisuuden kaupungit rakennetaan siis vähähiilisistä materiaaleista, mutta mitä muuta ne pitävät sisällään? Kristallipalloa ei ole kenelläkään, mutta vallitsevan kehityssuunnan perusteella voidaan arvioida, että tulevaisuuden asuminen kuluttaa huomattavasti nykyistä vähemmän energiaa ja luonnonvaroja. Tämä tarkoittaa älykkäämpiä ja energiatehokkaampia rakennuksia, aikaa kestäviä ratkaisuja sekä kaavoitusta, jossa huomioidaan niin ihmisten arjen toimivuus kuin luonnon monimuotoisuus.
Varmasti asuntotarjonta pyrkii myös vastaamaan yhä paremmin erilaisiin asumisen tarpeisiin ja toiveisiin, ja trendien kehitys ohjaa suuntaa. Etätyöskentelyn lisääntyminen, muut vielä ennakoimattomat muutokset työelämässä, moninaiset perhemuodot, kiinnostus omavaraisuuteen, luontosuhteemme kehitys, elintavat… kaikki nämä heijastuvat siihen, millaisiksi kaupunkeja kehitetään.
Kun sulkee silmänsä ja visualisoi mielessään tulevaisuuden kaupungin, mitä siellä voisi näkyä? Viherkattoja ja viljelylaatikoita, niittykukkia parvekkeilla ja vehreitä keitaita asutuksen keskellä? Monimuotoista rakentamista pilvenpiirtäjistä townhouseihin, teiden verkostoja erilaisille kulkuneuvoille ja kulkijoille?
Kivirakennukset suunnitellaan kestämään vuosikymmeniä, tarvittaessa pitempäänkin. Näin ollen nyt rakennettava infra ja kivitalot ovat ainakin jossain määrin osa sitä kaupunkiympäristöä, jossa lapsenlapsemme tulevat aikanaan elämään. Tältä osin voimme siis nähdä tulevaisuuteen katsoessamme ympärillämme nousevia asuinalueita.
Todennäköisesti tulevaisuuden kodeissa nähdään yhä joustavampia tilaratkaisuja, jotka entistä paremmin mahdollistavat perhe-elämän yhdistämisen etätyöskentelyyn. Ehkäpä kodin piiriin kuuluvaa elämää tuodaan myös lähemmäs toimistoja vaikkapa koirahotellien tai lasten harrastustilojen muodossa? Kenties perheiden muuttuvat tilanteet haastavat kokonaan uudenlaiseen ajatteluun asumisen saralla, ja tv-sarja Ex-Onnellisista tutut, eronneiden lapsiperheiden tarpeisiin suunnitellut kerrostalot ovat jonain päivänä todellisuutta. Toivoa sopii, että myös ikäihmisten asumiseen löydetään uudenlaisia, uuden ajan ikäihmisiä palvelevia vaihtoehtoja.
Vain mielikuvitus on rajana tulevaisuutta visioitaessa, mutta olipa todellisuus millainen hyvänsä, kivirakentaminen tarjoaa innovatiivisia ja moniin tarpeisiin taipuvia ratkaisuja, jotka ovat osa ympäröivää maisemaa ja toimivaa kaupunkielämää niin kymmenien kuin satojenkin vuosien kuluttua.
