Kenellekään on tuskin jäänyt epäselväksi se, että vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy tulevaisuudessa kunnilta maakunnille. Kuntien lakisääteisiksi tehtäviksi muodostuvat tämän jälkeen ennen muuta erilaiset opetus- ja kulttuuri- sekä tekniset palvelut. Suuri sote-kokonaisuus vie tehtäviä ja puolet rahakirstusta.
Mitä suuren muutoksen myötä jää jäljelle? Aika paljon sittenkin. Kunnat vastaavat jatkossakin kaavoituksesta, kirjastopalveluista, liikenteestä, perusopetuksesta, rakennusten ja infran rakennuttamisesta sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksesta. Kunnissa tehdään näin päätöksiä suomalaisten arjessa joka hetki näkyvistä asioista. Kun sotea ei enää ole, niin voidaan fokusta ja tekemisen painopistettä kuitenkin miettiä uudelleen.
Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on luonnollisesti vaikea laittaa tärkeysjärjestykseen. Olisi kuitenkin toivottavaa, että tehtävänkuvan muutoksen myötä kuntien elinvoimatyöstä eli esimerkiksi kaavoituksesta ja rakentamisesta puhuttaisiin enemmän. Ne ovat nimittäin juuri niitä toimia, joilla luodaan kuntiin hyvää arkea sekä yrityksille toimintaedellytyksiä ja näin uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Ilman elinvoimaa ja vireää taloutta on vaikea ylläpitää muita palveluja.
Mitä päättäjien sitten olisi hyvä esimerkiksi juuri kaavoituksessa huomioida, kun he rakentavat uutta elinvoimaa kunnassaan? Yksi periaate nousee ylitse muiden: turvataan tasapuolinen sääntely-ympäristö. Paras keino tuottaa kohtuuhintaista asumista, synnyttää uusia innovaatioita ja aidosti palvella kuntalaisten valinnanvapautta on vapaa kilpailu. Tämä tarkoittaa materiaalipakkoa edustavien kaavojen korvaamista suunnittelijoille ja rakentajille annettavalla vapaudella. Markkinaehtoisella kivirakentamisella saadaan aikaan myös kustannustehokasta, kestävää ja vähän huoltoa vaativaa rakennuskantaa, mikä tukee merkittävästi kuntataloutta pitkällä aikavälillä.
Kaavoitus ja rakentaminen liittyvät myös tiiviisti kuntalaisten hyvään ja sujuvaan arkeen esimerkiksi kosteus- ja homeongelmien ratkaisemisena tai tiivistyvän kaupunkirakenteen ja kaupunkien viheralueiden välistä tasapainoa etsittäessä. Osassa maata on suoranainen asuntopula, kun toisaalla on tarve miettiä rakennusten uusia käyttötarkoituksia. Elinvoima avautuukin monialaiseksi kokonaisuudeksi tulevaisuuden kunnan rakentamisessa.
Vaikka jotkut ovat povanneet ”kouluvaaleja”, tulevissa kuntavaaleissa puhutaan todennäköisesti paljolti sotesta, joka uudistuksen myötä parissa vuodessa ja kesken valtuustokauden siirtyy siis pois kunnilta. Mahdollisuus elinvoimakeskustelun nostamisesta agendalle on kuitenkin olemassa ja siihen tarvitaan nyt kuuluvia ääniä. Todellista tulevaisuuspohdintaahan on keskittyminen niihin asioihin, jotka tulevilla päättäjillä tosiasiallisesti on edessä tulevien neljän vuoden aikana.
Miksi kuntavaaleissa on tärkeä puhua rakentamisesta?
Lue lisää: Kuntavaalit 2017
