Kotimaan matkailu on tänä kesänä lomailijan ympäristöystävällisimpiä tekoja ja samalla panostus yhteisiin ilmastotalkoisiin. Suomi on rakennettu kivestä ja ympäri kaunista kotimaatamme on lukuisia mielenkiintoisia kivestä, betonista, tiilestä ja muista muuratuista materiaaleista tehtyjä rakennuksia ja rakennelmia.
Poimimme kotimaan matkailijoille kivisiä kohteita, jotka meistä itsestämme olisivat käymisen arvoisia. Kuvasi voi olla jostain meidän valitsemastamme kohteesta, tai sitten joku muu – sinä päätät!
Voittajakuvat valitaan kuvien saamien tykkäysten perusteella. Voittajakuvan ottaja palkitaan leffalippupaketilla. Lisäksi myös kaikkien haasteeseen osallistuneiden kesken arvotaan 10 leffalippupakettia.
Kilpailu on käynnissä 17.6- 18.8.2019. Kampanjaa voi seurata Twitterissä tilillämme @kivifaktaa tai hashtagilla #kivinähtävyys.
Kesän kivikohteet alueittain
Etelä-Suomi
Finlaysonin tehdasalue, Tampere
Finlaysonin alue Tampereen keskustassa on sekoitus historiallista teollisuusympäristöä ja nykyaikaisia palveluita ja kauppoja. Finlaysonin alueella järjestetään paljon tapahtumia ympäri vuoden.
Pyynikin torni, Tampere
Punagraniittinen torni on rakennettu kaupungin 150-vuotisjuhlan kunniaksi harjun korkeimmalle kohdalle vuonna 1929. Tornin kahvila on kuulu myös munkeistaan, jotka eivät todellakaan ole kivikovia!
Helsingin kuulut kivikirkot; Tuomiokirkko, Uspeskin katedraali ja Temppeliaukion kirkko
Helsingin kirkot sopivat myös arkkitehtuurin ystäville – vanhoja ja uusia rakennuksia ympäristöineen voi ihastella ulkoakin käsin. Lue lisää
Kulttuuritalo, Helsinki
Rakennus on ensimmäinen Aallon pääkaupunkiseudulle suunnittelema puhtaasti julkinen rakennus. Talo on suojeltu Suomen valtioneuvoston päätöksellä vuodesta 1989 muun muassa rakennustaiteellisen ja kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi. Vapaamuotoinen, kuparipeltikattoinen konserttisaliosa on verhoiltu Aallon Kulttuuritaloa varten muotoilemalla kiilamaisella punatiilellä.
Salpausselän hyppyrimäet, Lahti
Betoni huimaa päätä ilman suksiakin. Lahden tunnetuin maamerkki ja talviurheilun symboli on läheltä katsottuna varsin mielenkiintoinen näky. Suurmäen tornissa on kesäisin yleisölle avoin näköalapaikka ja alastulorinteen notkossa toimii kesäisin maauimala.
Lahden moottoripyörämuseo
Mallasjuoman tehdasrakennukset lähes kaupungin keskustassa ovat kuuluneet oleellisesti Lahden kaupunkikuvaan. Teollisen toiminnan päätyttyä alueen rakennuksia on peruskorjattu uuteen käyttöön. Paljon on myös purettu. Riku Routo ehti hätiin, kun vanha panimorakennus oli purettu. Siitä saatiin tiilet museoon.
Asuntomessut, Kouvola
Tänä vuonna Asuntomessut järjestetään Kouvolan Pioneeripuistossa. Pioneeripuiston asuinalue rakentuu Korian vanhalle kasarmialueelle, Kymijoen jylhiin rantamaisemiin. Vanhat venäläisten rakentamat punatiiliset kasarmirakennukset, yhdessä uljaan luonnon kanssa luovat alueelle oman uniikin luonteen. Lue lisää
Kotkan puistot
Mikä upeista puistoista on suosikkisi? Sapokka, Katariinan Meripuisto, Jokipuisto, Sibeliuksenpuisto, Veistospromenadi vai Isopuisto. Kotka palkituissa puistoissa voi kasvien lisäksi ihailla myös kaunista ja kestävää kivirakentamista. Lue lisää
Länsi-Suomi
Turun Forum Marinumin nimetyt betonilaatat
Forum Marinum merikeskus rakennutti edustalleen Saaristomeriaukion, joka muistuttaa Saaristomeren suojelun tärkeydestä. Nimikoiduista betonilaatoista saadut tuotot on käytetty maatalouden päästöjen vähentämiseen. Yksi nimikoiduista laatoista on Ruotsin kruunuprinsessa Victorian – löydätkö sen kuvaasi?
Raippaluodon silta
Suomen pisin silta löytyy Mustasaaren kunnasta läheltä Vaasaa Raippaluodon silta on ainoa yli kilometrin mittainen silta Suomessa. Siihen käytettiin 5 000 tonnia terästä sekä 20 000 tonnia betonia. Lue lisää
Seinäjoen Lakeuden risti
Vuonna 1951 Seinäjoki etsi suunnittelijaa pienen kauppalan kirkolle. Kilpailutoimikunta valitsi suunnittelijaksi Alvar Aallon, jonka suunnittelutyön tulos erottuu tasaisilla peltolakeuksilla kauas vielä tänäkin päivänä: ristin muotoisen tornin näköalatasanne on noin 60 metrin korkeudessa, ja se on avoinna kävijöille kesäisin pientä pääsymaksua vastaan.
Itä-Suomi
Laitaatsalmen sillat, Savonlinna
Sillat ovat Suomen suurimpia betonisiltoja. Ne ovat noin 500 metriä pitkiä, ja niiden alikulkukorkeus on korkeimmillaan 24,5 metriä.
Salpalinja
Salpalinja on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Se on verrattavissa ranskalaiseen Maginot-linjaan, saksalaiseen Atlantin valliin ja Länsivalliin, kreikkalaiseen Metaxas-linjaan tai Pohjois-Afrikan Marethin linjaan. Kaikkiaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua, yli 3000 puista kenttälinnoitetta, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautaa, 225 km panssarikiviestettä ja 130 km kaivantoestettä.
Imatran koski & valtionhotelli
Imatrankoski oli vapaana virratessaan yksi Pohjoismaiden suurimmista koskista. Samalla se on Suomen vanhin matkailunähtävyys, joka on vetänyt ihailijoita 1800-luvulta alkaen. Sähköntuotannolle koski padottiin vuonna 1929, ja nykypäivänä vesivoimala on teholtaan Suomen suurin. Kesäisin koskella on päivittäin koskinäytöksiä.
Parikkalan patsaspuisto
Kenties koko Suomen erikoisin nähtävyys sijaitsee itärajalla Parikkalan kunnassa. Betonista muovattu äänetön väkijoukko tervehtii matkailijaa kaikille avoimessa patsaspuistossa. Taiteilija Veijo Rönkkösen noin 560 veistosta ovat nousseet niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin otsikoihin. Parikkalan patsaspuisto on aina avoinna kävijöille, ja sen pääsymaksu on vapaaehtoinen mutta suositeltava, koska puisto ei saa julkista rahoitusta. Lue lisää
Pohjois-Suomi
Kolmen valtakunnan rajapyykki
Ruotsin, Norjan ja Suomen rajat kohtaavat Kilpisjärvellä, jossa määriteltiin rajojen tarkka yhtymäkohta. Järveen rakennettiin rajaa merkkaamaan kivinen tekosaari, jonka päälle muovattiin 2,5 metriä korkea rajamerkki. Jäät ja vesi rikkoivat alkuperäisen rakennuksen, minkä vuoksi paikalle muovattiin uusi rajapyykki, tällä kertaa betonista. Nykyinen rajapyykki vihittiin käyttöön 1926. Rajapyykille pääsee käymään kesäisin Kilpisjärven kylästä. Sinne liikennöi Koltalahteen kulkeva Malla-laiva, jonka päätepysäkiltä on alle kolmen kilometrin vaellus rajapyykille. Rajapyykille voi vaeltaa myös 11 kilometriä Mallan luonnonpuiston läpi. Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse rajapyykillä käyntiin passia. Lue lisää
Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus
Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskus on arkkitehti Alvar Aallon kuuluisin työ Lapissa. Rakennuksista ensimmäisenä valmistui Rovaniemen kaupunginkirjasto vuonna 1965, teatteri- ja kongressitilana toimiva Lappia-talo vuonna 1975 ja viimeisenä vuonna 1988 kaupungintalo, joka toteutettiin Alvar Aallon kuoleman jälkeen.
Kulttuuritalo Valve, Oulu
Kulttuuritalo Valve on todella monipuolinen kulttuurikeskus, josta löydät nukketeatteria, elokuvia, valokuvia, sarjakuvia, tanssia ja musiikkivideoita. Upea vaaleanpunainen Kulttuuritalo Valven vanha rakennus on peräisin 1880-luvulta ja siksi itse talo on jo näkemisen arvoinen!
Bongaa myös nämä
Suomen linnat
Suomen linnat kertovat mielenkiintoista tarinaa Suomen sotaisasta historiasta kahden entisajan suurvallan – Ruotsin ja Venäjän – välissä. Vanhimmat säilyneet linnat on kaikki rakennettu kivestä ja Hämeen linna on Suomen vanhin tiilirakennus. Lue lisää
Suomen majakat
Majakoilla on kiehtova ja salaperäinen maine merenkävijöiden suunnannäyttäjinä. Majakan näkeminen on merkinnyt suojaa myrskyisiltä vesiltä sekä kotisataman turvaa. Lue lisää
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Näin osallistut:
1. Ota valokuva listaamastamme kivikohteesta (tai omasta suosikistasi listan ulkopuolelta), joka inspiroi sinua ja jota haluat suositella muillekin kesänähtävyydeksi.
2. Julkaise kuvasi Twitterissä hashtagilla #kivinähtävyys tai lähetä se meille yksityisviestillä Twitterissä @KiviFaktaa.
3. Kerro jotain kuvastasi: ainakin kuvauspaikka/kohteen nimi sekä paikkakunta. Voit myös kertoa, miksi suosittelet käymään kohteessa.
4. Muista seurata @KiviFaktaa-tiliä, jotta voimme olla sinuun yhteydessä yksityisviestillä mahdollisesta voitosta!
5. Voit äänestää kuvia tykkäämällä #kivinähtävyys-hästägillä merkittyistä kilpailukuvista. Näin olet hengessä mukana, vaikka et omaa kuvaa lähettäisikään.
Kilpailun säännöt:
Järjestäjä
Betoniteollisuus ry ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n muuratut rakenteet ryhmä.
Osallistumisoikeus
#Kivinähtävyys-kilpailuun voi osallistu kuka tahansa itse ottamallaan kuvalla. Kuvia voi lähettää kilpailuun useamman (max. 10).
Kampanja-aika
Kilpailu on käynnissä 17.6- 18.8.2019.
Osallistuminen ja palkinnot
Osallistua voi julkaisemalla itse ottamansa kuvan kivinähtävyydestä Twitterissä tai lähettämällä se kilpailun järjestäjän @KiviFaktaa julkaistavaksi Twitterin yksityisviestillä. Kilpailuun ei voi osallistua millään muulla tavalla kuin Twitterissä. Sama kilpailija voi osallistua kilpailuun usealla työllä. Palkitsemme voittajakuvan lähettäneet Finnkinon leffalippupaketilla (4 lippua/paketti). Lisäksi arvomme 10 leffalippupakettia kaikkien osallistuneiden kesken. Yhden paketin arvo on n. 40 euroa. Voittajat valitaan ja heille ilmoitetaan voitosta 31.8.2019 mennessä.
Kilpailutöiden käyttö ja tekijänoikeus
Osallistumalla kilpailuun luovutat käyttöoikeudet Betoniteollisuus ry:lle sekä Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle kilpailukuvien käyttämiseen KiviFaktaa.fi-sivuston tiedottamisessa. Kilpailun järjestäjällä on oikeus myös käyttää kaikkia lähetettyjä töitä kampanja-aikana kilpailuun liittyvässä mainonnassa.
Järjestäjän vastuu
Kilpailun järjestäjä vastaa palkintoihin liittyvästä mahdollisesta arpajaisverosta. Kilpailuun osallistujat vapauttavat Betoniteollisuuden ja Rakennustuoteteollisuuden sekä kilpailun mahdolliset muut yhteistyökumppanit vahingosta, joka aiheutuu tai jonka väitetään aiheutuneen osallistumisesta tähän kilpailuun. Kilpailun järjestäjän vastuu osallistujia kohtaan ei voi missään tilanteessa ylittää näissä säännöissä mainittujen palkintojen arvoa tai määrää. Kilpailun järjestäjä ei vastaa tietoteknisistä syistä johtuvista ongelmista tai esteistä kilpailuun osallistumisessa tai palkinnon vastaanottamisessa.
Muut ehdot
Jos osallistuja lähettää kilpailukuvansa Twitterin yksityisviestillä, hänen on mainittava, voiko hänen nimeään mainita kilpailutyön yhteydessä. Voittajille ilmoitetaan Twitterin kautta henkilökohtaisesti. Tätä varten kilpailijoiden on kilpailun aikana seurattava @KiviFaktaa -tiliä, jotta kilpailun järjestäjä voi olla voittajiin yhteydessä.
Kilpailun järjestäjä pidättää oikeuden tehdä muutoksia kilpailuun, sen sääntöihin, palkintoihin, ajankohtaan tai muihin kilpailun toteuttamiseen vaikuttaviin seikkoihin. Muutoksista ilmoitetaan Kivifaktaa.fi-sivulla. Twitter ei ole mukana arvonnassa.
