Kun maakuntien toiminta käynnistyy vuoden 2020 alussa, maakunnilla on maakuntalakiluonnoksen mukaan 25 tehtäväalaa. Yhtenä on edelleen maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus. Rakentamiseen liittyvät kiinteästi myös kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen sekä liikennejärjestelmään maankäytön yhteistyö.
Samaan aikaan myös alueita ja maakuntia otetaan vahvemmin osaksi laajempaa ilmastopolitiikkaa. Ympäristöministeriön kunnille ja alueille järjestämässä neuvottelupäivässä nousi esille aiempaa aloitteellisempi maakuntien rooli ilmastotyössä. Erityisesti painotetaan tiedon lisäämistä, joka löytyykin maakuntien tehtäväluettelosta. Debatti on nyt aloitettu ja se tulee kehittymään osana lopullista muotoon etsivää, uutta maakuntaa.
Keskustelu rakentamisen päästöistä on ollut vireää. Ennakoida voi, että se tulee vahvemmin myös uusien maakuntien agendalle. Valtio myös ohjaa uusia resursseja ilmastosuunnitelmassaan kunnille ja alueille. Kuntakohtaisia tietoja keräten ja tulkiten on tarkoitus lisätä koordinaatiota ja tietopohjaisia valintoja. Käynnissä on myös parlamentaarinen valmistelu maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseksi johtuen muun muassa juuri ilmasto- ja energiapolitiikasta ja hallinnollisista muutoksista.
Toivottavaa on, että myös tällä ilmastopolitiikan ”raiteella” julkinen valta säilyttää rakentamisen ohjaamisessa neutraaliutensa suhteessa esimerkiksi materiaalivalintoihin, tukee vapaata ja reilua kilpailua, suosii sujuvaa luvitusta sekä aina tarpeen mukaan toimii hyvässä yhteistyössä toimialan kanssa. Kivestähän on myös Suomen maakuntien rakennettu ympäristö tehty ja kestävää jälkeä on syntynyt.
