Materiaaliviisaudesta ja kiertotaloudesta puhutaan aktiivisesti. Välillä keskustelussa törmää sellaiseen harhakäsitykseen, että kiertotalous olisi yhtä kuin uusiutuvien materiaalien käytön lisääminen ja uusiutumattomien korvaaminen niillä. Todellisuudessa asia on lähes päinvastoin. Talouden suljetun kierron eli kiertotalouden ajatus on vahvasti juuri uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöiän pidentämisessä. Lineaarisen talouden tuottaman ison jätemäärän sijaan kiertotalous mahdollistaa resurssien uudelleenkäytön.
Ehdottomia, annettuja totuuksia kannattaa siis varoa. Uusiutumattoman materiaalin korvaaminen uusiutuvalla ei aina ole tarpeen, saati hyödyllistä. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra pitää hyvänä lähtökohtana sitä, että määrän sijaan arvo kiertäisi mahdollisimman tehokkaasti, ja että jätettä ei syntyisi. Tämä vastakohtana ajattelulle, joka korostaa vaikkapa jätteen määrällisesti mahdollisimman suurta hyödyntämistä raaka-aineena tai energiana. Sitran näkemys korostaakin tarvetta irrottaa katse pelkästä uusiutuvien materiaalien määrästä kokonaisuuteen. Tärkeintä on sittenkin pitää uusiutumattomat käytössä ja kierrossa.
Otetaan esimerkki rakentamisesta. Rakentamisen ympäristövaikutuksista merkittävä osuus ei synny rakennettaessa, vaan rakennuksen käytössä. Tällöin myös vaikkapa kaavoituspäätöksiä tehtäessä on vastaavalla tavalla otettava rakennuksen koko elinkaari huomioon osatotuuden tarjoavan alkuvaiheen arvioinnin sijaan. Mielikuviin perustuvien ratkaisujen sijaan esimerkiksi kivirakenteisten talojen kiistattomat hyödyt pitkän elinkaaren myötä tulisikin entistä voimakkaammin huomioida rakentamisen ympäristö- ja ilmastovaikutuksista keskusteltaessa. Laajasti kestävää rakentamista ajatellen on myös perusteltua rakentaa juuri kivitaloja, koska niitä on helppo ylläpitää ja kustannustehokasta rakentaa.
Kiertotalous konkretisoituu rauhalliseen tahtiin päätöksiksi. Hitaaksi usein kritisoitu EU on kuitenkin asiassa liikkeellä. Komission on tarkoitus esitellä uusi kiertotalousstrategia vielä loppuvuodesta 2015. Sen toimeenpanon myötä Eurooppa on tarkoitus muuttaa entistä kilpailukykyisemmäksi ja resurssitehokkaaksi taloudeksi, huomioiden talouden eri sektorit. Strategia toivon mukaan rakentuu yleisemmän ajattelun mukaisesti uusiutumattomien materiaalien entistä tehokkaamman kierron varaan kytkien näin esimerkiksi juuri rakentamisen entistä lujemmin kiertotalouden agendalle.
