VTT julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa betonikerrostalon hiilijalanjäljen kerrottiin olevan puukerrostalon vastaavaa suurempi. Vaikka tutkimuksen tekijä on arvostettu VTT, tutkimus ei kestä kriittistä tarkastelua.
Ongelma on täysin nurinkurinen tarkastelutapa. Yksinkertainen esimerkki: jos sama tutkimus olisi tehty autoille, tuloksena olisi saatettu kertoa, että 1970-luvun auton päästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin nykyaikaisen.
Näin on, koska nykyautossa on paljon enemmän suuren hiilijalanjäljen omaavia materiaaleja, kuten suurlujuusteräksiä, kevytmetallivaluja ja elektroniikkaa. Niiden tehtävänä on parantaa auton käyttöominaisuuksia ja turvallisuutta sekä eritoten pienentää käytön aikaista hiilijalanjälkeä eli käytännössä polttoaineenkulutusta. On helppo ymmärtää, että autoissa päästöjen kannalta on oleellista, mitä tapahtuu auton käyttöiän aikana. Itse valmistus edustaa vain pientä murto-osaa käytön ympäristövaikutuksista.
Rakennuksissa asia on täsmälleen samoin. Rakennusten päästöt syntyvät niiden energiankulutuksesta eli lämmittämisestä ja rakennuksen huoltamisesta sekä korjaamisesta. Materiaalien ja rakentamisen hiilijalanjälki edustaa ainoastaan noin viidennestä rakennuksen käytön aiheuttamasta hiilijalanjäljestä.
Tämä ei voi olla uutinen VTT:lle, koska fakta on noteerattu paitsi kansainvälisissä standardeissa myös Suomen rakentamismääräyksissä. Jälkimmäisissä todetaan, että rakennusmateriaalien ympäristövaikutuksia tulee aina tarkastella rakennuksen elinkaaren ajalta.
Puukerrostalojen ympäristövaikutuksia tarkastellaan kovin usein pelkästään rakennusajan osalta. Tätä voi pitää markkinointina, koska silloin voidaan jättää huomiotta puukerrostalon suuremmat päästöt rakennuksen käytön aikana. Onko VTT muuttumassa soveltavan tutkimuksen talosta markkinointiyritykseksi?
VTT:tä vastaava ruotsalainen SP tutki taannoin puu- ja betonikerrostalojen ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajalta. Tutkimuksessa betoninen kerrostalo osoittautui selvästi puukerrostaloa vähäpäästöisemmäksi.
”Allt är bättre i Sverige” pätee näköjään myös riippumattomaan tutkimukseen, ja se on vahinko Suomelle.
Kirjoitus on julkaistu Rakennusteollisuuden blogissa 12.9.2017.
