Pitäjänmäellä Kutomotie 9:ssä sijaitsevat kaksi entistä tuotantoja toimistorakennusta ovat Ilmarisen omistamia. Niissä on toiminut muun muassa Sibelius-Akatemia ja vastaanottokeskus. Arkkitehtitoimisto Markku Annilan suunnittelemien, ja vuonna 1991 valmistuneiden nelikerroksisten rakennusten muutos asunnoiksi hyväksyttiin kaavamuutoksella vuonna 2021 niin, että kadun varteen sijoitetaan liike- ja toimistotiloja. Kaikkiaan rakennusten 14 900 bruttoneliöön on suunniteltu 92 asuntoa ja 11 liiketilaa. Koko rakennukseen tulee myös yksi uusi porrashuone sekä IV-konehuone.
Hanke toteutettiin projektijohtourakkana ja projektijohtourakoitsijana toimii Rakennusliike Evälahti Uusimaa Oy. Kohteen työpäällikkö Juha Yrjönen näkee eniten kehitystä tapahtuvan rakennusalalla ympäristöasioissa. Kierrättäminen ja kestävä kehitys ovat tärkeä osa hankkeita.
– On hienoa olla eturintamassa viemässä ja kehittämässä materiaalien uudelleenkäyttöä ja kiertotalousasioita. Se on tässäkin projektissa ollut keskiössä. Jatkossa nämä ovat entistä enemmän osa rakentamista” hän sanoo.
Kahi® kiertää kohteessa
Kaikkiaan noin 30 000 kappaletta tiiliä käytetään uudelleen purkamisen jälkeen kohteen uusiin muurauksiin. Purkuja tehtiin hieman isommalle määrälle tiiliä, mutta osa niistä ei soveltunut uudelleen muurattavaksi. Ehjänä purkamisen lisäksi huomioitavaa oli vanhan
laastin riittävä poistaminen ja parhaimmillaan purkutyötä oli tekemässä viisi henkilöä. Aikataulullisesti kohteesta purettujen tiilien käyttö uudelleen samassa rakennuksessa oli järkevin tapa kierrättää niitä. Muuten logistiikka olisi mennyt todella vaikeaksi.
– Projektissa onnistumisen edellytyksenä oli, että kiertotalous ja erityisesti rakennustuotteiden uudelleenkäyttö asetettiin yhteiseksi, kaikkia osapuolia sitovaksi tavoitteeksi hankkeen alusta lähtien. Tämä näkyi jo siinä, että purkutöiden tarjouspyyntöihin oli kirjattu vaatimukset esimerkiksi Kahi-tiilien ja kipsilevyjen purkamistavoille ja erottelulle, kertoo Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä.
Sisävaiheen purkutyöt suoritti Gles Oy. Onnistumisessa oli tärkeä merkitys sillä, että purkutöiden aikana valvottiin aktiivisesti myös kiertotaloustoimenpiteiden toteutumista rakennuttajan valvojan ja kiertotalouskonsultin toimesta. Kiertotalouden osalta rakennuksen kellarissa olevat autohallitilat toivat helpotusta, kun uudelleenkäytettävät tuotteet voitiin varastoida sinne. Samoin iso apu on tavarahissi, jonka avulla materiaaleja pystytään työmaalla siirtämään.
Kiertotalouden huomioiminen suunnittelussa
Ilmarinen edellyttää hankkeessa kiertotalouden huomioimista. Arkkitehtisuunnittelussa tämä ei ole aiheuttanut suurempia haasteita, sillä se oli ohjelmoitu alusta alkaen mukaan. Tuotteiden valintaan ja estetiikkaan on jätetty liikkumavaraa hyväksyä myös visuaalisesti uudesta poikkeavia tuotteita, esimerkiksi julkisivun tiilet.
– Ilmarisen ylijäämämateriaalia on myös käytetty hyväksi, ja valinta tehdään niistä tuotteista mitä on tarjolla. Tämä on tuonut suunnitteluun ja toteutukseen tarinallisuutta, huomauttaa Tuomo Repo.
Toinen tärkeä tehtävä, jota suunnittelijapuoli on hoitanut, ovat rakennuspaikkakohtaiset hyväksynnät uudelleenkäytetyille ja kierrätettävillä tuotteille. Pohdintaa on aiheuttanut se, mitä tuotteita tarvitsee hyväksyä ja mikä on hyväksymisten aikataulu. Kiertotalous ja vähähiilisyys eivät tarkoita samaa asiaa ja niiden toteuttamiseen eivät sovellu samat toimenpiteet.
Hankkeessa kiertotalouden suurin teko on ollut purettavien materiaalien laaja uudelleenkäyttö rakennuksessa ja vähähiilisyystoimenpiteenä vanhan rungon säilyttäminen ja sen muokkaaminen uuteen käyttötarkoitukseen. Näin vältyttiin valmistamasta nykyistä runkoa vastaava määrää uutta betonia. Hankkeessa on saatu oppia siitä, missä vaiheessa mitäkin kannattaa huomioida ja millaiset työtavat sopivat mihinkin kohtaan.
Kohteen valmistuminen on suunniteltu 3/2027 mennessä. Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kivestä rakennettu -lehdessä (1/2026).
Havainnekuva: Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit
