Pääministeri Sipilä, osuitte napakymppiin!

Keskusteltaessa ilmastonmuutoksen hillinnästä, rakentamisen materiaaleista ja sääntelystä, on tärkeä ennen seuraavan vaalikauden alkua ja uutta hallitusohjelmaa tarkastella faktapohjaisesti tätä "ilmastoyhtälöä".

Blogi | Jussi Mattila 5.3.2019

Pääministeri Juha Sipilä on valinnut metsähakkuiden kasvattamisen puolustamisen puolueensa eduskuntavaalikampanjan loppusuoran avainteemaksi. Keskustan puheenjohtaja tietää, että metsäteollisuuteen pitkään nojanneen talouden maassa ei suhtauduta suopeasti toimialan tehtaiden sulkemiseen. Ei, vaikkei sellaista kukaan esittäisikään.

Puheenjohtaja Sipilä on tulkinnut julkisuudessa erityisesti vihreiden ja demareiden suorastaan ajavan metsäteollisuuden tehtaita alas johdonmukaisena seurauksena puolueiden metsähakkuita koskevista kannanotoista. Poliittisen polemiikin seassa puheenjohtaja sattui myös osumaan napakymppiin, kenties sattumalta.

Sipilä nimittäin kommentoi STT:n mukaan, että ”Toisaalta sanotaan, että puurakentamista pitäisi lisätä ja samalla, että metsänhakkuita pitäisi vähentää. Silloin pitäisi puuta tuoda muualta.” Tämähän on aivan totta. Tosin asiassa on yksi ja varsin suuri mutta: puurakentaminen nojaa jo nyt tuontiin, kuten Rakennuslehti taannoin uutisoi. Suomalainen puutuotevienti laskee Baltian maiden samalla voittaessa markkinaosuutta.

Sipilä on toistuvasti viitannut tutkimustietoon, jonka mukaan puunkäyttöä voitaisiin lisätä jopa 80 miljoonaan kuutioon vuodessa. Puu kun sitoo hiiltä. Tämä ilmastoyhtälö on kuitenkin hieman moniulotteisempi. 1 kuutiometrin hiilivarasto edellyttää, että metsästä otetaan 6-kertainen määrä muuta biomassaa, kuten harvennuspuuta, latvuksia, purua ja muuta sahauksen ylijäämää, hakkuutähteitä ja kantoja, jotka pitkäaikaisen käytön sijaan muutetaan poltossa hiilidioksidiksi joko heti tai viimeistään muutaman vuoden käytön jälkeen. Näin hiilivaraston aikaansaaminen edellyttää 6-kertaisen puumäärän ottoa ja käytännössä polttamista.

Suomen ilmastopaneeli tutki hiljattain, kuinka yhtenäisesti eri mallit kuvaavat metsän ja metsänielun kehitystä hakkuutasojen ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman vaihtelun oloissa. Yksi punainen lanka löydöksissä oli se, että hakkuiden lisäys pienensi hiilinielua kaikissa malleissa vähintään vuoteen 2065 ulottuvissa ennusteissa.

Olemme siis tilanteessa, jossa arvovaltainen tiedeyhteisö ilmastosyillä perustellen varoittaa lisäämästä dramaattisesti puunkäyttöä. Samaan aikaan osa päättäjistä perustelee puunkäytön lisäämistä esimerkiksi puurakentamisessa, tietysti ilmastosyillä. Edellä mainitun hyötysuhteen unohtuessa puhenuoteista. Toivottavasti puheenjohtaja Sipilän osuva huomio nostaa näkökulman laajemmin julkiseen keskusteluun ennen seuraavan hallituskauden kärkihankkeita ja lainsäädäntöä.

Luetuimmat